Äänestämisestään täysin varmoja vain alle puolet – äänestäminen oli sitä varmempaa, mitä vanhempi vastaaja oli

Ensimmäiset aluevaalit pidetään 23.1.2022. Etelä-Suomen Median Tietoykkösellä teettämän kyselyn mukaan äänestämistään aluevaaleissa pitää täysin varmana 41 prosenttia ja 34 prosenttia melko varmana. Näissä prosenteissa on iso kaula viime kuntavaaleja ennen tehtyyn kyselyyn.

– Aluevaaleissa äänestämisestään täysin varmoja vastaajia on 20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kuntavaalien alla Uudenmaan vaalipiirin alueella tehdyssä kuntavaalitutkimuksessa. Ero on merkittävä ja tulee indikoimaan kuntavaaleja alhaisempaa äänestysprosenttia, ennakoi Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen.

Aluevaalien laimeaan kiinnostukseen hän arvelee selittäväksi tekijäksi vaalien ja aluevaltuuston heikkoa tunnettuutta ja negatiivisia mielikuvia koko uudistuksesta.

Äänestäminen oli sitä varmempaa, mitä vanhempi vastaaja oli.

– Äänestysvarmuuden kasvaminen vanhempiin ikäryhmiin mentäessä toistuu tutkimuksesta toiseen. Myös todellinen äänestysaktiivisuus käyttäytyy samalla tavalla, toteaa Määttänen.

Tutkimuksesta toiseen toistuu myös se, että vanhemmat äänestäjät ovat puolueuskollisempia kuin nuoret.

Keskustan kannattajien epävarmuudelle en löydä aineistosta selitystä.

Juha Määttänen, tutkimusjohtaja

– Myös ihmisen tulot ja varallisuus korreloivat äänestysvarmuuden kanssa ja yleensä hyväosaisuus lisää äänestämistä, Määttänen toteaa.

Lisäksi vastaajat, jotka arvioivat tietävänsä, mistä aluevaltuustot päättävät, pitävät äänestämistään todennäköisempänä kuin he, joilla tietotaso asiasta on heikompi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella äänestämisestään täysin varmoja oli hieman muita alueita vähemmän.

– Tulos on linjassa kesäkuun kuntavaalien äänestysaktiivisuuden kanssa. Vantaan äänestysprosentti oli heikoin Uudenmaan vaalipiirissä ja Keravallakin se oli heikompi kuin koko vaalipiirissä keskimäärin, huomauttaa Määttänen.

Aluevaaleissa voi äänestää ketä tahansa oman hyvinvointialueen ehdokasta kotikunnasta riippumatta. Niiltä vastaajilta, jotka olivat pitäneet äänestämistään aluevaaleissa mahdollisena, kysyttiin, aikooko hän äänestää oman kunnan ehdokasta. 56 prosenttia aikoi tehdä näin, 40 prosenttia ei osannut ottaa kantaa. Neljä prosenttia ei aikonut äänestää oman kunnan ehdokasta. Mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin ääni oli menossa oman kunnan ehdokkaalle. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella asuvien keskuudessa oman kotikunnan ehdokkaan äänestäminen on keskimääräistä todennäköisempää.

Niiltä vastaajilta, jotka pitivät äänestämistään aluevaaleissa mahdollisena ja olivat kertoneet vuoden 2021 kuntavaalien puoluekantansa, kysyttiin aikovatko he äänestää aluevaaleissa samaa puoluetta kuin äänestivät kuntavaaleissa. Vastanneista 51 prosenttia aikoi äänestää samaa puoluetta. 41 prosenttia ei osannut ottaa kantaa. Kahdeksan prosenttia vastaajista piti varmana, ettei tule äänestämään samaa puoluetta kuin kuntavaaleissa. Todennäköisintä saman puolueen äänestäminen on yli 70-vuotiailla. Eniten epävarmuutta saman puolueen äänestämisen suhteen oli keskustan ja vihreiden kannattajien keskuudessa.

– Keskustan kannattajien epävarmuudelle en löydä aineistosta selitystä. Vihreiden kannattajien osuuden selittää kannattajien nuori ikä. Nuoret vastaajat ovat liikkuvia ja valmiita harkitsemaan vanhempia vastaajia useammin myös muiden puolueiden ehdokkaita.

Kysely

Itä-Uudellamaalla oman kotikunnan ehdokkaan äänestäminen oli muita alueita todennäköisempää.

Keski-Uudellamaalla useampi kuin muilla alueilla ei ollut äänestämässä samaa puoluetta kuin oli äänestänyt kesäkuun kuntavaaleissa.

Vantaan ja Keravan alueella oli muita vähemmän äänestämisestään varmoja.

Tietoykkönen Oy:n toteuttama kysely tehtiin marras-joulukuussa 2021. Vastaajia oli 1001. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tietoykkönen ja Mäntsälän Uutiset kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut