Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tutkimus: Lähes joka toinen korkeakoulussa opiskeleva nainen kertoo ahdistuksen ja masennuksen oireista – "Etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä"

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedottaa.

Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmin.

Lisäksi THL tiedottaa, että 40 prosenttia naisista kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista. 

Opiskelevilla naisilla sekä todettu masennus että todettu ahdistuneisuushäiriö olivat yleisempiä kuin miehillä. Naisten riski sairastua syömishäiriöön oli kolminkertainen miehiin verrattuna, THL tiedottaa. 

– Pitkäkestoisessa ja merkittävässä ahdistuksen ja masennuksen kokemisessa tulee arvioida hoidon tarve, THL:n tutkimusprofessori  Jaana Suvisaari kertoo.

Etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä.

Suvi Parikka

– Oireiden taustalla voi olla hoitoa edellyttäviä mielenterveysongelmia. Samaan aikaan pitää vaikuttaa oireita aiheuttavien ongelmien syihin, Suvisaari sanoo THL:n tiedotteessa.

Keväällä 2021 koronaepidemian ja kansallisten rajoitustoimien aikana mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin olivat vähäisiä.

Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään, THL tiedottaa.

– Etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä. Varsinkin nuorilla korkeakouluopiskelijoilla opiskeluryhmän tuen puute vaikeuttaa opiskelemista, THL:n kehittämispäällikkö  Suvi Parikka kertoo.

– On tärkeää, että opiskelijat saavat tukea korkeakouluista ja pääsevät mukaan opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteisöjen toimintaan. Yhtä tärkeää on pitää kiinni terveellisistä elintavoista, Parikka toteaa THL:n tiedotteessa.

Edellä mainitut tiedot pohjautuvat korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen, joka on toteutettu kuluvan vuoden alkupuolella THL:n ja Kelan yhteistyönä.

Verkkokyselyyn vastasi 6 258 opiskelijaa.

Tutkimus uusitaan neljän vuoden välein.

Mielenterveysbarometri: Suomalaisten asenteet kohentuneet, silti 18 prosenttia ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen – Valtaosa haluaisi lisää tukea syrjäytymisvaarassa oleville nuorille