Itse kaadettua hirveä jouluksi – Mäntsälän metsästysseurojen toiminta on edelleen aktiivista

Mäntsälässä lähes joka kylässä on ainakin yksi metsästysseura, Hirvihaarassa ja Sääksjärvellä peräti kaksi.

Hautjärvellä on pieni, mutta aktiivinen metsästysyhdistys, joka kokoontuu myöhäissyksyisin hirvijuhliin. Niissä paitsi nautitaan maukas ateria, palkitaan seuran parhaita ja keskustellaan metsän elävistä.

Pekka Tuulensuu on muuttanut Hautjärvelle noin 25 vuotta sitten. Metsästyskortti miehellä on ollut suurin piirtein yhtä kauan.

– Metsästys vetää harrastuksena, kun se on niin erilaista kuin työelämä tai muu arki. On mukava seurata luontoa, eläimiä ja jälkiä. Eläinten äänten kuuntelu vaatii hiljentymistä.

– Metsään ei tarvitse viedä työkiireitä. Paljon antavat myös nuotiotulet, joitten ääressä käydään antoisia keskusteluita. Tänä syksynä Hautjärven hirvilupa, 1,5 hirveä kaadettiin jo ensimmäisenä metsästyksen viikonloppuna. Nyt on sitten kytätty peuroja, joita tuntuu riittävän. (1,5 hirveä tarkoittaa yhtä aikuista ja yhtä vasaa).

Koiria Tuulensuulla on ollut parhaillaan neljä. Koirat ovat olleet karjalankarhukoiria, nyt ei eläkepäivillä enää koiria pidetä, kun oma liikkuminenkin on hidastunut.

Niina Kandelin edustaa kahta vähemmistöä yhdistyksen toiminnassa: nuoria ja naisia. Hautjärven yhdistykseen on liittynyt viime vuosina nuoria. He ovat perin tervetulleita ukkoutuneeseen metsästäjäjoukkoon.

– Haulikko ja kivääri ovat tuttuja aseita. Alunperin aviopuoliso houkutteli mukaan. Nyt ei enää tarvitse houkutella. Metsästykseen puran ylimääräistä adrenaliinia ja tietysti metsästä saa luonnonmukaisesti tuotettua lihaa pöytään.

– Metsä sinänsä on ihan parasta, luonto ihastuttaa. Tänä syksynä metsästys on tauolla, sanoo Kandelin kolmikuukautinen Malla-tytär sylissään.

Yhdistyksen toinen nuori jäsen, Joel Nummelin onnistui kaatamaan tämänsyksyisen Hautjärven hirviluvan ainokaisen ison hirven. Se oli miehen ensimmäinen hirvenkaato.

– Hirvi tuli ihan eri puolelta kuin osattiin odottaa. Kun se havaitsi minut passissa, se kääntyi takaisin. Jouduin odottamaan, koska en voinut ampua eläintä takaa päin. Onneksi se kääntyi ja pääsin ampumaan.

– Kyllä se tunne oli hieno. Odottelimme jonkin aikaa ennen kuin pääsimme suolestamaan. Kaikki oli minulle opettelemisen arvoista.

Yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Perhoniemi kertoi, että vuoden mittaan on pidetty useita kisoja. Niitten tarkoituksena on opetella hyvää ampumataitoa. Pummipalkintoa ei tänä syksynä tarvinnut jakaa.

Hirvenkaadosta palkittiin Joel Nummelin, vuoden koiramiehinä Samu ja Teemu Heikkonen, vuoden aktiivin palkinnon pokkasi Seppo Viljanen. Haulikkokisan voitti Sampo Partanen, luodikon Seppo Viljanen, ilmaluodikon, ilmahirven ja pienoishirven voiton vei Vesa Perhoniemi.

Hirvikisassa peräti 22 jäsentä saavutti sadan pisteen rajan, parhaana Teppo Viljanen.

Aitoa luomulihaa joulupöytään

Suomessa on riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä noin 310 000. Heistä seitsemisen prosenttia on naisia, joitten osuus on nousussa. Metsästäjien keski-ikä on noin 50 vuotta.

Pääosa metsästäjistä elää asutuskeskuksissa. Metsästyksen arvo on laskettu olevan lähes 250 miljoonaa euroa.

Riista on todellista luomulihaa. Hirven lihaa saadaan noin 10 miljoonaa kiloa vuodessa, kotimaisia hirven vuotia noin 40 000 kappaletta.

Metsässä käydään paitsi riistan lihan toivossa, myös liikunnan ja luonnosta nauttimisen vuoksi.

Suurinta riistaeläintämme hirveä arvellaan liikkuvan metsissämme yli 80 000 eläintä. Viime vuonna lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5542 seuruetta. (lähde: Luke)

Voimakkaimmin on lisääntynyt valkohäntäpeura, jonka määrää on kasvanut esim. viime vuonna 15 prosenttia. Kannan suuruus on noin 125 000.

Lisäksi metsästetään mm. metsäkanalintuja, jäniksiä ja kettuja.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut