Osa Uudenmaan kunnanjohtajista pelkää ongelmia ja jopa kaaosta, kun hallitus runttaa sotea pikavauhdilla läpi – STM:n kyky johtaa jättiuudistusta epäilyttää

Sote-uudistus: Osa Uudenmaan kunnanjohtajista arvioi, että historiallisen suuren uudistuksen runttaaminen lyhyellä aikataululla sisältää useita riskejä. Peruspalveluiden pitäisi silti toimia.

Uusien hyvinvointialueiden on määrä ottaa sote-palveluiden järjestämisvastuu 1.1.2023. Jussi Lopperi

Mikko Välimaa

Osa Uudenmaan kunnanjohtajista epäilee, että sosiaali- ja terveydenhuollon jättiuudistusta ei saada valmisteltua vuoden 2023 alkuun mennessä.

Etelä-Suomen Median lehtien tekemästä sähköpostikyselystä käy ilmi, että osa kunnanjohtajista epäilee ongelmia tai puutteita ilmenevän etenkin tietoliikenne- ja viestintäjärjestelmien rakentamisessa sekä palveluiden toteuttamisessa ja valtion ohjausjärjestelmissä.

– Muutoksen kokoluokka on länsieurooppalaisittainkin valtava. Samoin riskit ovat valtavat, tiivistää eräs kunnanjohtaja.

– On ihan selvää, että uudistus ei ole valmis 1.1.2023. Muun muassa osallistumisjärjestelmiä ja palveluiden toteuttamistapoja korjataan ja täydennetään seuraavien vuosien aikana, toteaa toinen.

Kunnanjohtajat saivat vastata kyselyyn nimettömänä, mutta tästä huolimatta vastausprosentti jäi alhaiseksi. Kyselyyn vastasi vain seitsemän johtajaa Uudenmaan 25 kunnasta, joita uudistus koskee.

Alhaisesta vastausprosentista huolimatta kyselystä voi päätellä, että soten valmistuminen huolettaa eniten Länsi-Uudenmaan kuntia, mutta huolia on myös Itä-Uudellamaalla.

Sen sijaan Vantaa-Keravan alueella sote-uudistus näyttää tässä vaiheessa toteutumiskelpoiselta.

– Uudistus aloitetaan keskeneräisenä, mutta Vantaa-Keravan valmistelu toteutetaan kuitenkin aikataulussa niin, että toiminta voi alkaa 1.1.2023. Toki monta asiaa on tuolloin vielä kesken, mutta toiminta kyllä kyetään käynnistämään, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka kommentoi kyselyä nimellään

Vantaa-Keravan tulevalla hyvinvointialueella valmistelu on helpompaa kuin muualla, koska alueella on vain kaksi kuntaa. Länsi-Uudellamaalla kuntia on 10 ja Itä-Uudellamaalla 7 ja Keski-Uudellamaalla 6.

Keski-Uudenmaan alueelta ei vastauksia kyselyyn tullut.

Itä-Uudellamaalla huolenaiheisiin kuuluu muun muassa pelastustoimen rahoituksen riittävyys, sillä alueella sijaitsee muun muassa Loviisan ydinvoimala sekä Porvoon öljynjalostamo. Eräs Itä-Uudenmaan kuntajohtaja kritisoi myös sitä, että vastoin tavoitteita uudistus on rikkomassa peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon hoitoketjuja.

– Sote-uudistus toteutunee joiltain osin ilman haasteita ja ongelmia. Joiltakin osin näitä on enemmän ja osassa merkittävästi, hän toteaa.

Läntisellä Uudellamaalla eräs kunnanjohtaja arvioi, että potilasturvallisuus ei vaarannu, koska nykyiset potilastietojärjestelmät pidetään koskemattomina. Sen sijaan uutta hallintotasoa varten rakennettavat ict-järjestelmät voivat olla keskeneräisiä 2023 alussa.

– Riski sille, että tilanne vuoden 2023 alussa on varsin kaoottinen, erityisesti henkilöstön kannalta, on todellinen.

Sama johtaja arvioi myös, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella saadaan olla tyytyväisiä, jos vuoden 2023 alussa palkanmaksu ja muut perustoiminnot pyörivät jotenkuten normaalisti.

– Varsinaisiin toiminnallisiin uudistuksiin päästään vasta pitkälle tulevaisuudessa.

Kommenteissa nousi esille myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kyky johtaa tulevaa jättijärjestelmää. Sotessa valtaa siirtyy kunnista valtiolle, joka vastaa tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta.

– Johtamiskokemuksen puute ei ole vain hyvinvointialueiden haaste, vaan erityisesti kaiken yläpuolelle nyt poikkeuksellisen vahvaan operatiiviseen johtoon tulevan STM:n. Koko järjestämisen valtiotasoista orkesteria ei kaiketi ole edes olemassa, vaikka muutos vaatisi satapäisen sote-alan operatiivisten ammattijohtajien esikunnan, kommentoi yksi kyselyn vastaaja.

Epäily sote-uudistuksen toteutumisesta nostettiin aiemmin esille Helsingin Uutisten pääkirjoituksessa.

Lue myös: Uudellamaalla epäillään, että sote-uudistusta ei voida toteuttaa suunnitellussa aikataulussa – Itä-Uudenmaan Vate töppäsi jo

Politiikka

"Ongelmat jäävät seuraaville hallituksille"

Poliittinen vääntö sote-uudistuksesta käy yhä voimakkaana, vaikka tulevilla hyvinvointialueilla työtä tehdäänkin nyt Sanna Marinin (sd.) hallituksen sopiman mallin pohjalta.

Tämä käy ilmi myös ESM:n lehtien kunnanjohtajille tekemästä kyselystä, jossa uudistuksen tiukkaa aikataulua arvostellaan puhtaasti poliittisesti asetetuksi. Erään kunnanjohtajan mukaan aikataulussa ei ole otettu huomioon uudistuksen valtavaa kokoa tai toiminnallisia tarpeita.

– Sote-uudistuksen merkittävimmät ongelmat siirtyvät seuraavalle hallituskaudelle ja -kausille, hän kunnanjohtaja.

Myös uudistuksen sisältö saa kritiikkiä.

– Nythän tehdään käytännössä hallinnollista uudistusta, joka ei ole lähtökohtaisesti edes oikea lääke, kun toimintojen prosesseja organisaatioiden välillä pitäisi jouhevoittaa, kommentoi toinen johtaja.

Kommentoi

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Näin Mäntsälässä sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

| Päivitetty

Palvelut