Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mäntsäläläiset lapset olivat mukana tekemässä uutta musiikkisatukirjaa – Ilmestyy lasten oikeuksien päivän aattona

Jokaisen tilattavissa oleva Siirin ja Santerin hoviväki -musiikkisatukirja ilmestyy lasten oikeuksien päivän aattona 19.11. Kirja on Hovineidon musiikkikoulun hanke, jota Kittilän kunta on tukenut kahdella kulttuuriapurahalla ja Kolarin kunta yhdellä. Mukana on myös Suomen kansanmusiikki-instituutti. Kirja kun on omistettu Kolarissa 10 vuotta toimineen musiikkipedagogi, Veronika Järvisen muistolle.

Mutta kuinka mäntsäläläiset lapset päätyivät laulamaan ja soittamaan osuuksia kirjaan?

Kirjan tekijä on pitkän linjan kirkkomuusikko ja musiikkipedagogi Mirjami Hiltunen, joka pyörittää Hovineidon musiikkikoulua. Kirjassa olevaa metodia on testattu Kittilän kunnan päivähoitolasten parissa, joka oli osa Juha Sipilän hallituksen kärkihanketta Revontuliopiston kautta.

Hiltusen sisko, Elisa Pitkänen asuu Mäntsälässä ja hän sai siskoltaan viestin suvun Whatssap-ryhmään:

– Mirjami laittoi suvun ryhmään kyselyä, että pääsisivätkö minun ja hänen veljen vaimon, eli Pirkon (Syrjäniemi) lapset osallistumaan kirjan tekoon.

– Eli serkut pääsivät yhdessä laulamaan, ja kun tiesi jo ennestään, että osaa laulaa, niin oli helppo pyytää, Pitkänen kertoo.

Pirkko Syrjäniemi kertoo, että lapset olivat heti innoissaan mukana osallistumassa kirjan tekoon ja yhteistyö Hiltusen kanssa oli mutkatonta:

– Oli helppo olla mukana ja Mirjami on sellainen, joka osaa innostaa lapsia hyvin, joten toin vain lapset tänne ja Mirjami hoiti homman, Syrjäniemi naurahtaa.

Aivan kylmiltään lapsien ei tarvinnut äänitysstudioon mennä, sillä kappaleita harjoiteltiin ennakkoon ensin perheen parissa ja sitten Hiltusen opastuksella.

Hiltusen oma tytär asuu Helsingissä, joten harjoitukset pysyttiin hoitaman loppukesästä samalla reissulla.

Studiopäivässä oli sitten omaa jännitystä, mutta myös innostavuutta. Millaiselta tuntui olla mukana äänittämässä ihan oikeassa studiossa?

– Kiva ja jännittävä kokemus, Elna Syrjäniemi kertoo.

– Hauskaa, koska siellä oli taikuri, Sara Syrjäniemi kertoo nauraen.

Aivan liian otsarypyssä ei äänityksiä siis tehty, vaan tärkeintä oli hauskanpito, kuten kuuluukin.

Lapset olivat projektissa innoissaan mukana laulamassa, mutta touhukkaat lapset pääsivät myös kokeilemaan taitojaan foley-artisteina:

– Äänittämisessä oli kivointa alkuasukaskielen keksiminen, Sara kertoo studiopäivästä.

Lisäksi äänihuulilta päristeltiin moottoripyörän ääniä ja kaikkea muutakin. Laulun lisäksi lapset soittivat vielä rumpuja ja rytmikapuloita.

Päivästä jäi kaikille hyvä muisto:

– Äänityspäivänä lapset saivat hampurilaista ja jätskiä, eli se oli sellainen hauska päivä kaiken kaikkiaan, Pitkänen kertoo hymyillen.

Pianomusiikit kirjaa varten on suurimmaksi osaksi soittanut Oulun konservatoriossa pianonsoittoa opiskellut Mirjami Hiltusen tytär Päivikki Mutanen, mutta myös Hiltusella on kirjassa omia soitto-osuuksia.

Satua on lukemassa lastensuojelutyössä ansioitunut/lapsista välittävä ja teatteria intohimoisesti harrastava Reijo Paasirova, ja kuvituksesta vastaa Keanne van de Kreeke.

Sadun päähenkilöt Siiri ja Santeri johdattelevat lapset mielikuvitukselliseen maailmaan, jossa pysähdytään erilaisten tunnetaitojen äärelle pelastamalla ja hoivaamalla roskikseen heitettyjä nukkeja.

Yksi kirjan tärkeimmistä agendoista onkin tarjota lapsille samaistuttavia tarinoita ja kerrontaa, joka yhdistää tunnetaitojen harjoittelun mielikuvituksen ja musiikin avulla: Miltä kuulostaisi rakkauden tuuli?

Entä emostaan eksynyt ankanpoikanen?

Satukirja rohkaisee lapsia heittäytymään musiikin ja mielikuvituksen vietäväksi.