Yhdysvalloissa irtisanoutumisten määrää kuvaavaa käyrä nousi ennätyskorkealle syksyllä ja Britanniassa avoimia työpaikkoja on historiallisen paljon.
Erityisesti rapakon takana työmarkkinoita ravisteleva ilmiö, suuri irtisanoutumisaalto, ei ole ainakaan vielä rantautunut Uudellemaalle.
– Mitään irtisanoutumisbuumia ei näy, Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Varpu Siivonen vastaa.
Muutoksia on riittänyt työmarkkinoilla Suomessakin.
Sosiaali- ja terveysalan työntekijät näkyvät aikaisempaa enemmän Uudenmaan TE-toimiston asiakaspalvelutyössä. Tämä on seurausta siitä, että työntekijät ovat suosineet tavanomaista enemmän keikkatöitä vakinaisten työsuhteiden sijaan, Siivonen vahvistaa.
– Moni työntekijä haluaa säännellä omaa työn tekemistä. Ei välttämättä haluta sitoutua niin pitkiin työpätkiin ja haetaan huolellisesti sopivia työnantajia.
Mikä on työnantajakuva ja vastaako se omia arvoja?
Varpu Siivonen
– Jossain määrin nyt on työnhakijan markkinat. Mietitään, että mikä on työnantajakuva ja vastaako se omia arvoja?
Korona-aika on vaikuttanut eri aloihin vaihtelevasti, Siivonen tietää.
Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö kertoo, että koronarajoitustoimien aikana hotelli- ja ravintola-alalta on siirtynyt työntekijöitä merkittävästi esimerkiksi kaupan alalle.
– Työnantajilta on saatu palautetta, että osa työntekijöistä on jäänyt kaupan alalle.
– Korona-aikana on nähty muuta toimialaa ja uusi ala on voinut tuntua sitten vetovoimaisemmalta. Korona-aikana on tapahtunut siirtymää alalta toiselle.
Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö huomauttaa työn vetovoimaan liittyvien kysymysten olevan tärkeitä pohdinnan ja tarkastelun aiheita.
– Kun ihmiset ovat olleet esimerkiksi lomautettuina ja ilman töitä tai uudessa työssä, niin voidaan pohtia uudella tavalla työn merkitystä.
Vasta aika ja tulevat tutkimukset paljastavat, minkälaisia vaikutuksia korona-ajalla on ollut työelämään, Siivonen tietää.
– Nyt kun mennään korona-exitiin, niin jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa ihmisten ajatuksiin kaiken kaikkiaan.
Suomessa on ongelmia työmarkkinoilla, mikä näkyy Uudellamaallakin.
– Avoimia työpaikkoja on paljon, Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Varpu Siivonen tietää.
– Viimeisimmän työllisyyskatsauksen perusteella työttömien määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan ja samaan aikaan lomautettujen määrä on laskenut.
Miksi perustyöttömien määrä ei laske samaan tahtiin kuin lomautettujen määrä vähenee?
– Se on hyvä kysymys, Siivonen pohtii.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa on tänä syksynä puhuttu aktiivisesti suuresta irtisanoutumisaallosta, joka on saanut nimen Great Resignation.
Haaga-Helian yliopettaja Johanna Maaniemi mietti Kauppalehden haastattelussa syitä kansainväliselle ilmiölle.
Maaniemen mukaan taustalla näyttäisi olevan työnantajasuhteen heikentymistä, mikä tarkoittaa työntekijän näkökulmasta esimerkiksi väljähtynyttä kontaktia lähiesihenkilöön ja merkityksettömältä tuntuvaa tekemistä, Kauppalehden uutisessa kerrotaan.
Kansainvälistä irtisanoutumisaaltoa koskevassa keskustelussa on pohdittu, että onko esimerkiksi ihmisten motivaatio työntekoon muuttunut.
Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Varpu Siivonen huomauttaa, että ammattiliitoilla on tähän aiheeseen hyvää taustatietoa.
– Esimerkiksi jäsenistöille tehtyjä kyselyitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä hoitoalaa edustavat Tehy ja Super ovatkin syksyn mittaan julkistaneet kyselyjensä tuloksia, joiden perusteella työntekijöiden kokema vetovoima työhön on heikentynyt huomattavasti korona-aikana.
Ellun kanat -viestintätoimiston toimitusjohtaja ja kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen pohti Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan korona-ajan vaikutuksia työelämään.
Hän nosti mielipidekirjoituksessaan esille konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimuksen, jonka mukaan 40 prosenttia työntekijöistä suunnittelee vaihtavansa työtä seuraavan 3–6 kuukauden aikana.
– Jos aikaisemmin hommia on vaihdettu siinä vaiheessa, kun seuraavasta työstä on jo sovittu, nyt 64 prosenttia lähtöä suunnittelevista työntekijöistä kertoo vaihtavansa työtä, vaikka seuraava työpaikka ei olisi edes tiedossa, Tujunen kirjoittaa kansainvälisistä tiedoista HS:n jutussa.
Mutta mitä mittareita voisi nostaa esimerkiksi siitä, että suuri irtisanoutumisaalto ei ole jo Uudenmaan rannoilla?
TE-toimiston palvelupäällikkö Siivonen vastaa, että uusille yrittäjille suunnattuja starttirahoja on myönnetty ennakko-odotusten mukaisesti.
– Noin puolet starttirahan hakijoista tulee työsuhteesta. Sama trendi on jatkunut jo vuosia.
Siivonen painottaa sitä, että työn ja työntekijän kohtaamisvaikeuksiin liittyy monia eri tekijöitä Uudellamaalla.