Mäntsälä menee ensi vuonna säästöliekillä henkilöstön suhteen, mikäli kunnanjohtaja Hannu Laurilan budjettiesityksen linja pitää poliitikkojen käsittelyssä.
Esityksen mukaan Mäntsälään perustettaisiin yksi uusi virka ensi vuonna. Se olisi opinto-ohjaajan työ.
Toimia perustettaisiin viisi. 2,5 niistä menisi varhaiskasvatukseen. Lisää käsiä tarvitaan erityisesti esikoululaisten määrän kasvun vuoksi. Tänä vuonna esikoululaisia on ollut varhaiskasvatuksessa 250, mutta ensi vuonna 276. Syy määrän kasvuun on lähinnä se, että viimeisetkin esikoululaiset siirtyvät kouluopetuksesta varhaiskasvatuksen puolelle.
Uusia toimia on tarkoitus perustaa lisäksi kahden kunnossapitotyöntekijän ja puolikkaan HR-asiantuntijan verran. HR-asiantuntija paneutuu kunnan henkilöstöresursseihin.
Kunnalla olisi ensi vuonna 734 työntekijää, kun heitä on tänä vuonna ollut 728. Vielä vuonna 2020 työntekijöitä oli 749.
Lomautuksia tai irtisanomisia ei esityksessä ole.
Kunnan henkilöstöä on tarkoitus vähentää eläköitymisen kautta.
– Kunnalla on sitova tavoite jättää kymmenen prosenttia eläkkeelle siirtymisistä täyttämättä. Mäntsälässä jää eläkkeelle vuodessa keskimäärin 25 ihmistä, henkilöstöjohtaja Juha Tynni kertoo.
Verotulojen kasvu on Mäntsälässä selvästi yli maan keskiarvon ensi vuonna. Koko maassa verotulojen kasvun ennustetaan jäävän vuonna 2022 0,7 prosenttiin, mutta Laurilan budjettiehdotuksessa ennustetaan Mäntsälään viisi kertaa kovempaa kasvua, eli verotulot kasvaisivat 3,5 prosenttia eli reilut kolme miljoonaa..
Kunnallisveroa Mäntsälä saisi peräti 4,7 miljoonaa kuluvaa vuotta enemmän, mutta yhteisöverotulot laskisivat 1,2 miljoonaa ja kiinteistöverotulot 0,3 miljoonaa euroa. Yhteisöveron iso muutos johtuu siitä, että ensi vuonna kunnat ovat saamassa yhteisöveroista pienemmän osuuden kuin tänä vuonna, kun jako-osuutta kunnan ja valtion välillä muutetaan.
Veroprosentteja Mäntsälä ei muuta, jos Laurilan esitys hyväksytään.
Valtionosuudet kasvavat niin ikään vuonna 2022. Valtionosuuksissa Mäntsälän luvut jäävät kuitenkin valtakunnan keskiarvojen alapuolelle. Keskimäärin ne kasvavat 6,1 prosenttia, kun Mäntsälässä kasvuksi arvioidaan 4,0 prosenttia. Euroina tämä on 1,3 miljoonaa.
Valtionosuuksien kasvu johtuu lähinnä siitä, että kuntien tehtävät ovat laajentuneet. Rahaa ei siis käytännössä jää enemmän jaettavaksi, vaan sillä on tehtävä enemmän.
Toisaalta valtion tuet pienenevät, kun koronan hoitoon liittyvät tuet päättyvät. Määräaikaisten tukitoimien päättyminen on keskeinen syy siihen, että valtakunnan tasolla kuntatalouden tulojen ennusteessa on 5,5 prosentin lasku ensi vuodelle.