Mielenterveyden keskusliitto selvitti, että miltä yleis- ja puhekielessä viljeltävät sanat tuntuvat ihmisistä, jotka ovat tekemisissä mielenterveyttä koskevien kysymysten kanssa.
Mielenterveyden keskusliitto tiedottaa nyt 1 134 vastauksen annista.
– Itsestään voi käyttää mitä sanoja haluaa. Läheisten ihmisten kanssa voi syntyä yhteinen, mustankin huumorin sävyttämä käsitteistö, liiton erityisasiantuntija Päivi Rissanen kertoo.
– Yleisesti on kuitenkin syytä pyrkiä neutraaliin ja arvostavaan kieleen.
Eri ihmiset kokevat saman sanan eri tavalla, Mielenterveyden keskusliitto tiedottaa.
Mielenterveysongelmia kokeneita ihmisiä ei voi niputtaa. Siksi ei ole yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa käsitettä, vaan oikea termi riippuu kontekstista, tiedotteessa sanotaan.
Itsestään voi käyttää mitä sanoja haluaa.
Päivi Rissanen
Mitä käsitettä ei missään nimessä pidä käyttää henkilöstä, jolla on mielenterveyden ongelmia tai mielenterveyden häiriö?
Tämä oli yksi kysymyksistä, joihin liitto haki vastauksia.
– Ali-ihminen, saunakuoppatäyte, eräs kyselyyn vastanneista ilmoitti.
Kyselyn perusteella viisi loukkaavinta sanaa olivat skitso, mielenvikainen, kaistapää, hullu ja mielisairas.
Myöskään käsitteet mielenterveyspotilas ja mielenterveysongelmainen eivät vastaajien mielestä olleet neutraaleja.
Liiton tiedotteessa nostetaan negatiivisina esimerkkeinä esille ilmaisut "ei hullulla huolta ole” ja ”ei ole kaikki muumit laaksossa”.
– Kysely myös nosti esille ihmiset, joista puhutaan vielä aivan liian vähän, mutta joiden määrä saattaa koronapandemian vuoksi olla nousussa, Rissanen sanoo Mielenterveyden keskusliiton tiedotteessa.
Kyselyssä oli mukana näkemyksiä ihmisiltä, joista 87 prosenttia on itse kokenut mielenterveysongelmia.
Noin 6 prosentilla vastaajista on läheisiä tai tuttavia, joilla on ollut mielenterveysongelmia.
Noin viisi prosenttia vastaajista kohtaa työssään asiakkaita, joilla on mielenterveysongelmia.
Kyselyssä selvitettiin myös positiivisen neutraaleja ilmaisuja mielenterveysongelmista ja -häiriöistä kärsivien ihmisten kuvaamiseen.
Positiivisin käsite oli sosiaali- ja terveysalalla käytössä oleva ja muistakin sairauksista tuttu kokemusasiantuntija, liiton tiedotteessa sanotaan.
Laajempaan käyttöön sopivia ilmaisuja olivat myös esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja, mielenterveysongelmia itse kokenut ihminen, mielenterveystoipuja, masentunut ja psyykkisesti sairastunut.
Myös ilmaisuja ”särkynyt tai murtunut mieli” sekä ”sairaus sairauksien joukossa” pidettiin hyvinä, tiedotteessa kerrotaan.
Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään 21.–28.11.
Viikon teemana on kohtaaminen ja empatia.