Ehdokkuus aluevaaleissa ei kiinnosta Keski-Uudenmaan kuntajohtajia

Aluevaalit: Alueen virkakuntajohtajat eivät ole lähdössä ehdolle aluevaaleissa, perusteluina oma 29epäpoliittisuus. Hyviä ehdokkaita toivotaan listoille ja kuntalaisilta äänestysaktiivisuutta.

Tulevien hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto.

Ensimmäiset aluevaalit pidetään 23.1. Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua.

Aluevaaleissa voivat myös kuntajohtajat olla ehdolla, toisin kuin kuntavaaleissa. Alueen kuntajohtajista suurin osa kokee olevansa ei-poliittisia, eikä ole ehdokkuutta edes harkinnut.

Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila ei ole lähdössä ehdolle. Hän ei ehdokkuutta ole harkinnut, eikä kukaan ole kysynytkään. Hänellä ei ole poliittista taustaa ja ainoa vaihtoehto harkita ehdokkuutta olisi ollut yhteinen Mäntsälä-lista. Tulevan hyvinvointialueen hän näkee olevan vielä vähän hahmottumatta.

– Keski-Uudellamaalla olemme jo harjoitelleet, kun on ollut Keusote. Mäntsälän näkökulmasta näen, että niiden palvelujen, joita meillä nyt on, pitää säilyä vähintään samalla tasolla.

– Laskennallisesti Mäntsälän osuus aluevaltuustosta olisi noin 6–7 paikkaa, niin miten se Mäntsälän ääni siellä kuuluu, hän miettii ja toteaa, että tulevaan hyvinvointialueen organisaatioon on yritettävä vaikuttaa myös muuta kautta kuin aluevaltuustossa.

– On pidettävä hyvät suhteet tulevan hyvinvointialueen organisaatioon. On kyse erittäin isosta asiasta. On valvottava Mäntsälän sote-palvelujen etuja, että saadaan ne palvelut, mitkä mäntsäläläisille kuuluu, hän sanoo.

Myöskään Pornaisten kunnanjohtaja Hannu Haukkasalo ei ole lähdössä ehdolle. Hän ei ole harkinnut asiaa eikä kukaan myöskään ole kysellyt halukkuutta asettua ehdolle.

– Ei, en ole mukana politiikassa, hän toteaa.

Ehdolle asettuvien hän toivoisi tuntevan sekä alueen että hallitsevan asiat kokonaisvaltaisesti.

– Heidän tulisi olla myös tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. On vaikea kuvitella, että oman kunnan edut tulevat hyvinvointialueessa hoidettua, olen huolissani, Haukkasalo sanoo.

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen kertoo, että pari ryhmää on häntä ehdokkaaksi kysellyt, mutta ei kovin virallisesti.

– En osaa sanoa olisinko tällaisena kuivakkaana virkamiehenä lopulta kovin houkutteleva ehdokas. Olen kyllä miettinyt asiaa ihan vakavasti nimenomaan ensimmäisen kauden osalta. Viranhoidossani johtoajatukseni on tasapuolisuus ja objektiivisuus. Tätä vasten en tiedä olisiko lopulta kovin uskottavaa toimia samanaikaisesti poliittisena päättäjänä toisaalla. Edustajat ovat kuitenkin vaaliliittojensa edustajia, Naukkarinen pohtii.

Hän arvelee, että ensimmäisen aluevaltuuston kausi tulee olemaan valintaa jonojen ja palveluverkon välillä.

– Hyvinvointialueen rahat ovat jo nyt loppu, hän toteaa.

Naukkarinen on huolissaan siitä, nousevatko järvenpääläiset ehdokkaat riittävän korkealle listoilla.

– Järvenpää taitaa olla Suomen suurin kaupunki, josta ei ole kansanedustajaa. Toisaalta valittujen edustajien tulisi edustaa koko aluetta.

Kaupunkilaisena hänellä on omat toiveensa ehdokkaille.

– Toivoisin näkeväni edes yhden ehdokkaan tai vaaliohjelman, joka puhuisi myös sosiaalitoimen asioista. Olen erittäin huolissani lastensuojelun ja opetuksen yhdyspinnasta uudistuksen jälkeen. Uudistuksessa on kyse paljon muustakin kuin sankarilääketieteestä ja hoitojonoista, Naukkarinen toteaa.

Tuusulan kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara asuu Helsingissä, joten ehdolle hän ei voisi Keski-Uudellamaalla lähteä, mutta on tiiviisti mukana vate-valmistelussa, eli hyvinvointialueen väliaikaisessa valmistelutoimielimessä.

– On erittäin tärkeää, että vate-valmistelu tehdään kunnissa hyvin ja luodaan myös hyvät yhdyspinnat kunnan ja hyvinvointialueen välille. Tämä on valtava muutos kuntakentässä ja toivon, että vaalit kiinnostavat ja saadaan sekä koottua hyvät ehdokkaat että ihmiset lähtevät äänestämään.

Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä (kok.) on asettumassa ehdolle.

– Sote-palvelut ovat isossa murroksessa tulevien hyvinvointialueiden myötä ja haluan olla mukana varmistamassa, että hyvinvointialueen asukkaat saavat sote-palveluita laadukkaasti ja nopeasti. Mahdollisen maakuntaveron osalta täytyy huolehtia, että kokonaisveroaste ei nouse, hän listaa itselleen tärkeimpiä asioita tulevissa vaaleissa.

Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ei osallistu aluevaaleihin, koska haluaa panostaa oman kaupungin johtamiseen ja elinvoiman kehittämiseen, jolla on myös keskeinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin.

– Hyvinvointialueen syntymisen kautta peruskunnan fokus muuttuu ja on kuntahistorian suurin muutos. Koen, että kaupunginjohtajan tulee antaa työpanoksensa juurikin oman kaupungin kehittämiseen, kun tulevaa elinvoimakuntaa käynnistetään. Lisäksi olen poliittisesti sitoutumaton ja haluan toimia jatkossakin kaupunginjohtajana sitoutumattomana ammattijohtajana, hän perustelee.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä ei koe sopivana olla kuntajohtajana ehdolla aluevaaleissa.

– Pidän tärkeänä, että roolini kunnanjohtajana on selkeä, myös suhteessa hyvinvointialueeseen ja että voin hoitaa työtäni neutraalisti suhteessa puoluepolitiikkaan. Toivon, että kaikki löytävät itselleen sopivan ehdokkaan ja että äänestysprosentti nousee korkealle. Aluevaalit ovat tulevien sotepalveluidemme kannalta ratkaisevan tärkeä vaikuttamisen paikka, sanoo entinen kansanedustaja (kok.).

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut