Ohkolalaisen Tuija Schmidin kandityö on Euroopan paras – "Tämä oli ensimmäinen aihe koko opintojen aikana, joka vei täysin mennessään"

Global Undergraduate Awards- kilpailuun sai osallistua, jos sai kandidaatintutkielmastaan parhaan mahdollisen arvosanan. Tuija Schmidin työ ”I keep hearing all kinds of languages” ylsi Regional Winner Europe - tasolle eli Euroopan parhaaksi lingvistiikan kategoriassa.

Kandidaatintutkielmassaan Schmid tutki sitä, kuinka ympäristö näkyy asennoitumisessa kieliin. Tutkimuskysymyksessä pohdittiin sitä, miten kuudesluokkalaiset näkevät ja kokevat kielet, mitä mieltä he ovat kielistä ja kuinka tietoisia he ovat siitä, mitä kieliä heidän ympäristössään on.

– Tämä oli ensimmäinen aihe koko opintojen aikana, joka vei täysin mennessään, että illallakin oli sellainen olo, että voisin vielä vähän mennä tekemään jotain, Schmidt kertoo innoissaan.

Tutkimustaan varten Schmid valitsi kolme erilaista koulua: kyläkoulun, keskikokoisen kaupungin koulun ja suuren kaupungin lähiökoulun. Yhteneväistä kaikilla kouluilla oli se, että ne sijaitsivat 50 kilometrin säteellä toisistaan, opetuskielenä oli suomi, eikä opetuksessa ollut mitään erityisiä painotuksia.

– Koulut eivät olleet Helsingin Yliopiston yhteistyö- ja tutkimuskouluja, koska ne eivät edusta koko maata, Schmid tarkentaa.

Mielenkiintoisella tutkimuksella oli myös mielenkiintoisia tuloksia. Kuultujen kielten määrä heitteli 17 kielestä lähes nollaan ja asennoituminen kieliä kohtaan oli hyvin vaihtelevaa: pienessä kyläkoulussa kieliin suhtauduttiin pääasiassa positiivisesti, kuten myös suuren kaupungin lähiökoulussa, mutta keskikokoisen kaupungin koulussa havaittujen kielten määrän kasvaessa suhtautuminen kääntyi negatiiviseksi. Mistä tämä voisi johtua?

– Siellä suhtautuminen voi olla vaikeaa, koska monikielisyys ei vielä ole arkipäivää. Muutos, eli koettujen kielten määrän kasvu aiheuttaa aina tunteita, sekä positiivisia että negatiivisia, ja ne eivät ole vain lasten omia, vaan voivat tulla vanhemmilta tai sitten koulun pihalla on omia ”klikkejä”, jotka eivät vielä tule toimeen keskenään.

– Se näkyi myös sillä tavalla, että diversiteetti ympäristössä vaatii totuttautumista.

Mielenkiintoista oli myös se, että vaikka pienen kyläkoulun fyysisessä ympäristössä puhuttiin vain poikkeuksetta yhtä kieltä, niin havaittujen kielten määrä oli yli kymmenen. Itsekin Ohkolan kyläkoulua käyneellä Schmidillä on asiaan selitys:

– Fyysinen ympäristö ei määritä sitä, missä kieliä tavataan. Median kautta kielistä saa positiivisen kuvan, esimerkiksi katsotaan espanjankielistä televisio-ohjelmaa, tai japanilaista animea.

– Tärkein vaikuttaja siihen, pitääkö jostain kielestä on kuulokuva, eli mitä mielikuvia se kieli herättää.

– Siihen projisoituu omat kokemukset ja ennakkoluulot, jos esimerkiksi joku sanoo, että venäjä on pelottavan kuuloinen kieli, niin siihen liittyy kuulokuvana maailmanpolitiikka.

Idean työn lähettämisestä kilpailuun Schmid sai sen jälkeen, kun hän oli saanut tutkielmasta kiitettävän arvosanan lisäksi todella hyvää palautetta. Työ lähetettiin nimettömänä, eli lähetyksessä näkyi vain maa ja missä päin maata tutkimus on tehty.

Tämän jälkeen tutkielma lähetettiin eri asiantuntijoille ympäri maailmaa, jotka toisistaan tietämättöminä antoivat tutkielmille pisteitä.

– Ensin pääsin kolmen muun työn kanssa suositelluiden töiden listalle ja siinä sitten oltiin pari päivää jännityksessä kotona, kunnes paljastettiin maantieteelliset kategoriat ja koko kilpailukategorian voittaja. Minun työni riitti sitten Euroopan lingvistiikan työn voittoon, Schmidt kertoo tuntemuksistaan.

Kyseessä on merkittävä tunnustus, sillä kisaan osallistui lähes 2500 työtä eri osa-alueilta ja pelkästään kielitieteen osalta yli 40 työtä maailman huippuyliopistoista.

Harmittavasti Schmidiltä jää kilpailun palkintogaala nyt väliin koronan vuoksi, mutta suunnitelmia on jo tulevaisuuden varalle:

– Oikeasti haluaisin tehdä tämän tutkimuksen isommassa mittakaavassa eripuolilla Suomea.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut