Tuore selvitys: Polttoaineen hinnannousu iskee kuluttajan kukkaroon ruokakaupoissa ja bussimatkoilla

Linja-autojen liikennöintiä koskien kaupunkiliikenteen odotetaan sähköistyvän, mutta pitkän matkan liikenteessä dieselkäyttöinen kalusto säilyy käytössä myös tulevaisuudessa. Kuvituskuva. Arkisto/Jussi Vehkasalo

Jouni Lampinen

Tuoreen selvityksen mukaan polttoaineen hinnan nousu ei iske kuluttajan kukkaroon vain bensa-asemilla.

Polttoaineen hinnannousu vaikuttaa elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja asuntojen hintoihin, liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa valtioneuvoston viestintäosaston uutisessa.

Joukkoliikenteen matkustajat joutuisivat maksamaan polttoaineen hinnannoususta, jonka vaikutus koskisi erityisesti dieselkäyttöisten linja-autojen liikennöintikustannuksia.

Liikennöintikustannuksien kasvu nostaa bussilippujen hintoja.

Erityisesti kaupunkiliikenteen odotetaan sähköistyvän, mutta pitkän matkan liikenteessä dieselkäyttöinen kalusto säilyy liikenteessä myös tulevaisuudessa, liikenne- ja viestintäministeriö eli LVM kertoo.

LVM:n mukaan tuore selvitys todentaa liikenteen polttoaineiden hinnannousun lisäävän tuotantokustannuksia kaikilla toimialoilla.

Useimmille yrityksille kustannusten muutokset ovat melko maltillisia, LVM lisää.

Vuonna 2025 hintojen nousun kustannusvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin liikenteen ja kemianteollisuuden toimialoille, joissa liikenteen polttoaineiden käytön osuus on suuri.

Toimialarakenteen seurauksena kustannusten lisäys olisi suurinta suuralueittain tarkasteltuna Etelä-Suomessa sekä Helsingissä ja Uudellamaalla, LVM kertoo selvityksestä.

Vientiteollisuudessa kustannusten siirtäminen täysimääräisesti tai edes osittain tuotteiden myyntihintoihin on pääsääntöisesti vaikeaa.

Polttoaineiden hinnannousu heikentää yritysten kilpailukykyä, jos muissa maissa ei tapahdu vastaavia hinnannousuja, LVM muistuttaa.

Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisia kompensaatiokeinoja.

Jos polttoaineiden hinnannoususta aiheutuvia lisäkustannuksia päätettäisiin kompensoida, voitaisiin tukien kohdentamiseen käyttää mahdollisten muiden ratkaisujen rinnalla myös nykyisen kaltaisia tukimuotoja.

Näitä ovat esimerkiksi kuorma-autojen käyttövoimaveron pienentäminen EU:n sallimalle minimitasolle ja alueellinen kuljetustuki, LVM huomauttaa.

Edellä mainitun selvityksen toteutti Ramboll Finland.

Selvityksen ohjausryhmässä edustettuina olivat liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Kommentoi

Palvelut