Salakavala tila on joka neljännen kuoleman taustalla – Näin tunnistat oireet

Veritulppiin liittyvä hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää. Kuva on HUSin Peijaksen sairaalan opastetaulusta Vantaalta. Arkisto/Armi Suojanen

Jouni Lampinen

Suomessa noin 5 500–11 000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala tiedottaa.

Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista.

Nyt keskiviikkona (13.10.) vietetään kansainvälistä veritulppapäivää ja tähän päivään HUS myös ajoitti tiedotteensa, jonka tarkoitus on jakaa tärkeää tietoa ihmisille.

– Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Taustalla voi olla periytyvä tukosalttius ja tyypillisesti riskitekijöitä on samaan ajankohtaan useita, HUSin hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila sanoo tiedotteessa.

Laskimoveritulppia voi syntyä aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä ala- ja yläraajoihin. Ensioireena voi olla äkkikuolema.

HUS listaa tiedotteessaan, miten veritulpan oireet voi tunnistaa.

Hoitosukilla ja -hihoilla parannetaan verenkiertoa.

Riitta Lassila

Raajojen alueen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena.

Sydämen ja keuhkojen alueen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta.

Suolisto ja maksa oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina.

Aivoverisuonten veritulpat puolestaan ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina.

Jokainen voi ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa ja noudattamalla lääkärin ohjeita ja lääkityksiä.

Lisäksi tiedotteessa muistutetaan, että veritulppien ehkäisemisessä auttaa, kun noudattaa terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota.

– Laskimotukoksen saavista potilaista 70 prosenttia on ylipainoisia, HUS tiedottaa.

Veritulpat todetaan yleensä raajan, vatsan alueen tai sydämen ultraäänitutkimuksessa tai tietokonetomografiakuvauksessa sekä verinäytteistä.

– Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä, jotka auttavat elimistöä liuottamaan hyytymän ja estävät uuden tulpan muodostusta. Hoitosukilla ja -hihoilla parannetaan verenkiertoa. Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä, Lassila kertoo HUSin tiedotteessa.

Kommentoi

Palvelut