Korona-aika heikentänyt lasten uimataitoa – "Oppimisvajetta riittää kiinni kurottavaksi"

Kuvituskuva. Uimaopettaja Jasu Salonen vetää liikuntatuntia Tuusulan uimahallissa Arkisto/Sauvo Jylhä

Sirpa Repo

Korona-aika sulki monin paikoin uimahallit ja laittoi koulujen sekä vapaa-ajan uimaopetuksen tauolle. Tällä voi olla vaikutusta uimataitoon vielä monien vuosien ajan.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) selvityksen mukaan viime talvena uimaopetus pysähtyi yli puolessa Suomen uimahalleista.

– Jo ennen pandemia-aikaa kaikissa kouluissa ei ollut mahdollista järjestää uinninopetusta. Myös vapaa-ajan uimakoulut olivat monin paikoin tauolla. Tutkimusten perusteella tiedämme, että aiemmin noin joka neljännellä Suomen kuudesluokkalaisella ei ole ollut riittävää uimataitoa. Nyt huolena on, että tämä osuus kasvaa. Oppimisvajetta riittää kiinni kurottavaksi, sanoo tiedotteessa SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Pohjoismaisen määritelmän mukaan uimataitoisena voidaan pitää henkilöä, joka syvään veteen hypättyään pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selällään.

Viimeisimmän, vuonna 2017 julkaistun uimataitotutkimuksen mukaan tähän ei kyennyt noin joka neljäs (24 prosenttia) kuudesluokkalaisista.

SUH:n tavoitteena on, että jokainen Suomessa asuva oppii uimaan ja saavuttaa riittävät taidot itsensä ja toisen pelastamiseksi veden varasta. Avuksi tämän tavoitteen saavuttamiseen SUH on valmistellut koulujen käyttöön uuden vesi- ja jääturvallisuuden oppimiskokonaisuuden. Se on suunniteltu erityisesti alakoulujen käyttöön, mutta on verkossa vapaastikaikkien hyödynnettävissä.

Toiveemme on, että lasten omaksumilla tiedoilla ja taidoilla voisi olla vaikutusta myös heidän lähipiirinsä aikuisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.

SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Anne Hiltunen muistuttaa, että lapset liikkuvat paljon vesillä, veden äärellä ja jäällä myös itsenäisesti ja kaveriporukalla.

– On tärkeää, että he tunnistavat veteen liittyvät riskit ja osaavat tarvittaessa käyttää pelastusvälineitä sekä toimia oikeaoppisesti hätätilanteen sattuessa. Toki toiveenamme on, että lasten omaksumilla tiedoilla ja taidoilla voisi olla vaikutusta myös heidän lähipiirinsä aikuisten asenteisiin ja käyttäytymiseen, Hiltunen toteaa.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että oppimiskokonaisuus ei korvaa koulujen uinninopetusta. Sen avulla vesillä ja jäällä liikkumiseen voidaan kuitenkin tutustua eri näkökulmista.

– Harjoitukset herättelevät esimerkiksi näkemään riskipaikat omassa lähiympäristössä ja pohtimaan, kuinka veden varaan joutunutta voi auttaa turvallisesti, kertoo Heinonen.

Tänä vuonna maassamme on ollut poikkeuksellisen paljon hukkumiskuolemia. SUH:n ennakkotilaston mukaan tämän vuoden tammi-syyskuussa hukkui kaikkiaan 131 henkilöä. Tämä on 38 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna ja eniten sitten vuoden 2014. Etenkin helteisinä kesäkuukausina moni jäi veden varaan.

SUH:n tukena oppimiskokonaisuuden tuottamisessa ovat olleet LähiTapiola ja Otavan Oppimisen Palvelut.

Kommentoi

Palvelut