Seppo Soini yritti 50 vuotta muistolaattaa sedälleen

Kirkkoherra Mikko Seppälä piti muistotilaisuuden yli 81 vuotta sitten kuolleelle ja kadonneelle tykkimies Hugo Soinille Mäntsälän hautausmaalla. Veikko Karhumäki

Pasi Huuhtanen

Se mikä ei Koivistolla onnistunut, onnistui Mäntsälässä.

Seppo Soini kertoo yrittäneensä 70-luvulta asti saada Koiviston sankarivainajien hautausmaalle muistolaatan Hugo Soinille. Tämä ei ole vuosikymmenien yrityksistä huolimatta onnistunut.

Nyt Hugo Soinilla on muistolaatta Mäntsälän sankarihautausmaalla. Soinien suku asettui Mäntsälään, eli Mäntsälä on hyvä paikka muistolaatalle, kun sitä ei Hugo Soinin kotikuntaan Venäjän puolelle ole saatu.

Seppo Soini ei tiedä syytä asian mutkikkuudelle Neuvostoliitossa ja Venäjällä.

Hugo Soini oli paitsi tykkimies myös suojeluskuntalainen. Tämä on voinut vaikuttaa asiaan, mutta siitä ei ole varmuutta.

Joka tapauksessa Venäjällä suhtautuminen on ollut nihkeää.

Hugo Soini kuoli ja katosi talvisodassa 31-vuotiaana 7. helmikuuta 1940. Hän jäi kateisiin. Vuosikymmeniin Hugo Soinin nimeä ei mainittu missään sodassa kaatuneiden muistomerkissä.

Seppo Soini sai setänsä nimen Lappeenrantaan Suomen toiseksi suurimman sankarihautausmaan kentälle jääneiden muistokiveen.

Tykkimies Soini oli kotoisin Koivistolta.

Koivisto on rajan taakse jäänyttä Karjalaa eli sodan jälkeen Neuvstoliitolle menetettyä aluetta. Koiviston kauppalan paikalla sijaitsee nykyään Primorskin kaupunki.

Seppo Soini kehuu Mäntsälän seurakunnan ja kirkkoherra Mikko Seppälän panosta laatan saamiseksi. Myös Mäntsälän seudun veteraanien perinneyhdistys tuli mukaan auttamaan.

Haudalla puhunut Hugo Soinin veljentytär Anu Kylmäniemi lainasi kirjailija Kirsi-Maria Hiltusen sanoja: "Älkää koskaan unohtako juurianne, sukunne historiaa, esivanhempienne syntysijoja ja -tarinoita. Älkää takertuko menneeseen, mutta älkää myöskään unohtako", hän kehotti.

"Hugo Edvard syntyi 4. helmikuuta 1909 Koiviston Humaljoella Idan ja Matin maanviljelys perheeseen. Hugo osallistui nuorena kodin töihin ja siirtyi aikanaan töihin Makslahden satamaan. Talvisodan alkaessa Hugo oli 30-vuotias, hän palveli tykkimiehenä, rannikkotykistörykmentti kahdessa, Humaljoen linnakkeella.

Talvisodan loppupuolella Vaasasta saapui Kannakselle suomenruotsalainen jalkaväkirykmentti yhdeksän, jonka tehtävänä oli puolustaa Summan aluetta. Tässä vaiheessa kohtalo puuttui peliin; Humaljoen linnakkeelta valikoitiin oppaita ryhmälle kohti Summan ”Miljoonabunkkeria”. Hugo oli yksi kolmesta, jotka lähetettiin suorittamaan tehtävää. Tunsiko Hugo maastot Summan seuduilla vai oliko hän vapaaehtoinen, syitä emme tiedä.

Hugosta ei tämän jälkeen enää kuultu. Katoamispäiväksi on ilmoitettu 7. helmikuuta 1940 - kolme päivää Hugon syntymäpäivän jälkeen. Hän ennätti täyttää kolmekymmentäyksi vuotta",Anu Kylmäniemi sanoi puheessaan.

Sankarivainajalle muistolaatta Mäntsälään

Jatkosodan päättymisen 87-vuotismuistopäivänä 4. syyskuuta Talvisodassa Summan taistelussa 7. helmikuuta 1940 kaatunut ja kentälle jäänyt sankarivainaja, sotamies Hugo Soini sai hautakiven Mäntsälän sankarihautausmaalle. Puna-armeijan joukot päättivät jatkosodan Suomea vastaan 5. syyskuuta.

Kirkonkellojen soiton päätyttyä laulettiin virrestä 577 säkeet 1-3. Kirkkoherra Mikko Seppälä piti koskettavan puheen sankarivainaja Hugon Soinin, s. 4.2.1909 Koivistolla, muistolle sankarihautausmaalle kokoontuneelle sukulaisten ja heidän ystäviensä joukolle. Omaiset laskivat kauniin kukkalaitteen hautakivelle ja heistä Anu Kylmäniemi, os. Soini, piti myös puheen. Veteraaniperinneyhdistyksen sihteeri, kirjoittaja, lausui kiitokset omaisille ja seurakunnalle. Tilaisuus päättyi virren 577 säkeiden 8 ja 9 yhteislauluun, ja jatkui Mäntsälän arvokkaan Alikartanon kahviossa muisteluilla samalla kahvitarjoilusta, karjalan piirakoista ja täytekakusta nauttien.

Hugo Soini on siunattu kentälle jääneenä Koiviston hautausmaalla ilman nimen mainintaa missään. Seppo Soini on yrittänyt saada Suojeluskuntajärjestöönkin kuuluneen Hugo-setänsä nimen Koiviston hautausmaan sankarivainajien hautausmaalle siinä onnistumatta.

Hugo Soinin nimi on kaiverrettu Suomen toiseksi suurimman sankarihautausmaan kentälle jääneiden muistokiveen Lappeenrannassa. Nyt hän sai hautakiven Mäntsälään lähemmäksi jälkipolviaan. Siitä kiitos seurakunnalle.

Mäntsälän seudun sotiemme veteraanien perinneyhdistys ry (MSSVPY) sai Seppo Soinilta tästä asiasta tukipyynnön viime syksynä, mikä käsiteltiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa 28.9.2020 ja välitettiin seurakunnalle. Yhdistys on maamme vanhin rekisteröity veteraaniperinneyhdistys, jo 6.10.2006.

(Kuva WA0001). Kirkonkellojen soiton päätyttyä muistotilaisuus alkoi kirkkoherra Mikko Seppälän johdolla. Kirkkoherraa lähinnä Mäntsälän reserviupseerikerhon pj, kapt res, Seppo Pesonen.

(Kuva 093117) Sankarivainajien muistomerkillä kunniavartiossa Seppo Soinin kersanttipojat Timo (oik.) ja Esa.

(Kuva 092752) Hugo Soinin muistokivi, s. 4.2.1909, k. 7.2.1940.

(Kuva 101445) Alikartanon muistotilaisuudessa MSSVPY:n pj Aimo Tilsala ja kers Timo Soini sekä taaemmassa pöydässä Esa-veljeä vastapäätä Seppo Soini.

TEKSTI JA KUVAT

VEIKKO KARHUMÄKI

Kirjailija Kirsi-Maria Hiltusen sanoin,

Älkää koskaan unohtako juurianne, sukunne historiaa,

esivanhempienne syntysijoja ja -tarinoita.

Älkää takertuko menneeseen, mutta älkää myöskään unohtako.

Hugo Edvard syntyi 4. helmikuuta 1909 Koiviston Humaljoella Idan ja Matin maanviljelys perheeseen. Hugo osallistui nuorena kodin töihin ja siirtyi aikanaan töihin Makslahden satamaan. Talvisodan alkaessa Hugo oli 30-vuotias, hän palveli tykkimiehenä, rannikkotykistörykmentti kahdessa, Humaljoen linnakkeella.

Talvisodan loppupuolella Vaasasta saapui Kannakselle suomenruotsalainen jalkaväkirykmentti yhdeksän, jonka tehtävänä oli puolustaa Summan aluetta. Tässä vaiheessa kohtalo puuttui peliin; Humaljoen linnakkeelta valikoitiin oppaita ryhmälle kohti Summan ”Miljoonabunkkeria”. Hugo oli yksi kolmesta, jotka lähetettiin suorittamaan tehtävää. Tunsiko Hugo maastot Summan seuduilla vai oliko hän vapaaehtoinen, syitä emme tiedä.

Hugosta ei tämän jälkeen enää kuultu. Katoamispäiväksi on ilmoitettu 7. helmikuuta 1940 - kolme päivää Hugon syntymäpäivän jälkeen. Hän ennätti täyttää kolmekymmentäyksi vuotta.

Kertokaa Karjalaan liitävät linnut

kumpujen kukille kuiskaus tää,

vaikka polkuni kotoa kauas kulki,

Karjalan sineen sieluni jää.

Anu Kylmäniemi 5.9.2021

Kommentoi

Palvelut