Martan tarina on lukemisen juhlapäivän nimikkokirja – kirjailija Kirsti Manninen: "olen lupautunut Mäntsälässä toteutettavan Lukuliike-kampanjan paikalliseksi kirjakummiksi"

Tuottelias kirjailija, tohtori Kirsti Manninen katselee viimeisintä kirjaansa, Martan tarinaa. Lasse Herrala

Lasse Herrala

Tällä viikolla 13.–19.9. vietettävien lukemisen juhlapäivien nimikkokirjaksi on valittu Enni Mustosen pienoisromaani Martan tarina. Mustosen kirjailijanimen taakse kätkeytyy mäntsäläläinen kirjailija Kirsti Manninen.

Martan tarina kertoo nuoren piikatytön selviämisestä sisällissodan kasvavan jännityksen, taistelujen ja ahdingon keskellä.

Tarina on hieno kertomus, jonka juoni ja kieli soljuvat jouhevasti. Sitä on ilo ahmia, tyypillistä Mannista. Sillä on myös vahva sanoma.

Tarina saa alkunsa Kurikasta sosialisti-ojankaivajan köyhästä mökistä. Suurin osa tapahtumista sijoittuu längelmäkeläiselle suurtilalle kesällä 1917 ja kevättalvella 1918. Tarina päättyy Tampereen Amurin työläiskortteleihin.

Piian työt sujuvat rivakkaotteiselta Martalta, mutta muuten totuttelu kylän isoimman talon oloihin ei ole helppoa vaatimattoman kotimökin jälkeen.

Työväki on alkanut liikehtiä ja vaatia oikeuksiaan ja pian kylien asukkaat jakautuvat kahtia, ”niihin” ja ”meihin”.

Agitaattorit käyvät torpissa värväämässä väkeä punaisten joukkoihin ja parempiosaiset pitävät omia kokouksiaan isänmaallisuuden nimissä.

Martan isä on ollut Kurikassa kova sosialisti. Längelmäellä talonväki on valkoisten etujoukkoa.

– Tutustuin Martan esikuviin eli Hollywoodin kulisseissa menestyneisiin tarmokkaisiin amerikansuomalaisiin naisiin Kaliforniassa viisi vuotta sitten, kun vasta suunnittelin Syrjästäkatsojan tarinoiden viittä viimeistä romaania, muistelee Manninen.

– Kiinnostuin myös punaiseen perheeseen kuuluneen piikatytön muistelmista valkoisen isäntäväen palveluksessa vuoden 1918 sisällissodan aikana, kun teimme Mäntsälä Seurassa Punainen ja valkoinen Mäntsälä 1918 -näyttelyä.

Historioitsijana Manniselle on kiinnostavinta tutkia tavallisten maalaisihmisten näkökulmasta, millaiseen kurimukseen suomalaispitäjät, koko maa ja kansakunta joutuivat vuoden 1918 sisällissodassa ja sen jälkeen.

Lukijalle maalataan autenttinen kuva yli sata vuotta sitten tapahtuneesta. Historiantutkijan koulutus ja kokemus muun muassa Mäntsälän pitäjänhistorian ja kotiseutukirjojen kirjoittajana on antanut paljon tietoa ja hyviä työkaluja sen tutkimiseen, mitä tapahtui todella.

Manninen lupaa jatkoa Martan vaiheisiin.

- Martta oli jo keväällä 2020 ilmestyneen Pukija-romaanin keskeisiä henkilöitä, vaikka Martan Amerikan vaiheet huipentuivat viime keväänä ilmestyneessä Näkijä-romaanissa, kun Vienasta ja Martasta tuli työ- ja asuintovereita.

Ensi keväänä ilmestyvässä Tekijä-romaanissa Martta on Mannisen mukaan läsnä enää muistoissa.

Lukuliikkeen kummina Mäntsälässä

– Totta kai olen huolissani lasten ja nuorten kyvystä lukea ja käyttää mielikuvitustaan. Siksi olenkin lupautunut Mäntsälässäkin toteutettavan Lukuliike-kampanjan paikalliseksi kirjakummiksi, muistuttaa kirjailija Kirsti Manninen.

– Olemme juuri käynnistäneet koululaisille tarkoitetun Lempikirja-kampanjan.

Syksyn aikana järjestetään Mäntsälän 1.–6.-luokkalaisille kilpailu, johon voi osallistua joko yksin, pareittain tai isommallakin joukolla.

Tarkoitus on, että kilpailijat kertovat valitsemansa lempikirjan tarinan jollakin uudella tavalla: esimerkiksi runona, lauluna, sarjakuvana, näytelmänä, videona, tanssi- tai sirkusesityksenä tai vaikka pienoismallina tai animaationa.

Työt lähetetään kirjastoon 29.10. mennessä ja parhaat työt palkitaan 19.11. Mäntsälän kirjastossa ja monitoimitalolla järjestettävässä Lukujuhlassa, jossa koululaisten töistä järjestetään myös näyttely ja katselmus.

Kommentoi

Palvelut