Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Esko Kairesalo uskoo Mäntsälän pääsevän kasvu-uralle

Mäntsälän eläkkeelle lähtevä kunnanjohtaja Esko Kairesalo uskoo kunnan löytävän uudestaan kasvu-uran. Viime vuosikymmenien kasvukunta on vuodesta 2017 ollut lievällä lasku-uralla, mutta muutos näkyy jo.

– Lähiseudun kunnista Sipoo, Nurmijärvi ja Järvenpää kasvavat erittäin voimakkaasti ja tämän heijastusvaikutus tulee Mäntsälään. Uskon, että maaseutumaisten, tilaa tarjoavien kuntien suosio lähtee taas kasvuun. Meillä on erinomainen sijainti Lahden ja Helsingin välillä ja pinta-alaa 600 neliökilometriä. Korona-aikana lisääntynyt etätyö tulee jäämään pysyvästi. Ihmiset arvostavat väljyyttä, Kairesalo arvioi.

Kokenut kunnanjohtaja jättää kuitenkin varauksen.

– Tähän vaikuttavat paljon myös megatrendit. Se, mitä ihmiset arvostavat. Viime aikoina on ollut niin, että ihmiset haluavat olla mahdollisimman lähellä esimerkiksi työpaikkoja. Uskon, että tämä tulee pidemmällä aikavälillä tasaantumaan. Paljon riippuu nuorempien ikäluokkien asenteista ja elämänkatsomuksesta.

Kairesalo aloitti Mäntsälän kunnanjohtajana 1. huhtikuuta 1994. Hänet valittiin virkaan 36-vuotiaana.

– Aloitin aprillipäivänä. Virassa oloa tulee yhteensä 27 vuotta ja yhdeksän kuukautta, kun minulla on virka vielä tämän vuoden loppuun. Työt Kairesalo kuitenkin lopettaa elokuun lopussa.

Melkein 28 vuotta saman kunnan johtajana. Se on kärkipäässä Suomen 309 kunnasta. Kuntaliiton tietojen mukaan vain Luodon Gun Kapténs (1987), Kaustisten Arto Alpia ja Kustavin Veijo Katara (molemmat 1991) ovat aloittaneet ennen vuotta 1994 ja yhä virassa. Hirvensalmen Seppo Ruhanen on aloittanut Kairesalon tapaan vuonna 1994.

– Kun tulin, niin ajatus oli, että ei tästä ainakaan ihan heti lähdetä pois. Tämä on työ, joka vaatii pitkäjänteisyyttä. Paneutumista ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Ajattelin, että olen täällä pitkään. Mutta en ajatellut, että olen eläkkeelle asti. Ajattelin, että todennäköisesti olen jossain vaiheessa vielä isommassa kunnassa tai kaupungissa kunnan- tai kaupunginjohtajana, Kairesalo miettii 90-luvun puolivälin ajatuksiaan.

Mäntsälään jäämiseen on vaikuttanut muun muassa pääkaupungin läheisyys.

– Täällä on ollut monipuoliset tehtävät. Lisäksi me ollaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun lähellä. Tässä on valtavan paljon seutuyhteistyötä, joka menee paljon laajemmalle kuin vain yhden kunnan alueelle. Se on pitänyt mielen virkeänä.

Olen ollut paljon Kuuma-yhteistyössä, Helsingin seudun yhteistyössä ja esimerkiksi sote-uudistuksessa mukana. Lisäksi yksityiselämässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että en ole aktiivisesti lähtenyt etsimään työtä muualta.

Loppujen lopuksi 28 vuotta menee humauksessa.

– Päivittäinen työ on ollut monipuolista. Ikinä ei tunnu siltä, että olen ollut yli 27 vuotta samassa työpaikassa.

Kun Kairesalon perhe muutti Mäntsälään, perheen lapset, poika ja tytär olivat yhdeksän- ja seitsemänvuotiaita. Lapset menivät silloin uudehkoon Hepolan kouluun, lähelle tulevaa moottoritietä ja oikorataa.

Oikorata ja moottoritie tulivat molemmat Kairesalon johtajakaudella. Päätös vuosina 1997-99 rakennetusta moottoritiestä tehtiin tietysti muualla, mutta Mäntsälän kunnasta oltiin aktiivisesti vaikuttamassa niiltä osin kuin tienvarren kunta pystyi.

– Olin toki mukana siinä työssä.

Vuonna 2006 tullut oikorata oli moottoritien jälkeen seuraava suuri liikennehanke. Nämä kaksi megahanketta tulivat loppujen lopuksi hyvin peräkkäin. Väliä oli vain seitsemän vuotta.

– Kerran juttelin erään korkea-arvoisen valtion virkamiehen kanssa oikoradasta ja hän sanoi, että se ei pitkään aikaan toteudu. Kesti kaksi viikkoa, niin ilmoitus oikoradan rakentamisesta julkistettiin, Kairesalo nauraa.

Kairesalo oli mukana Itäradat-neuvottelukunnassa ja on siinä edelleen.

– Taustavaikuttamista oikorataan tietysti oli, mutta päätös tehtiin muualla.

Kun Kairesalo tuli Mäntsälään, kunnan väkiluku oli noin 15400. Se on hieman vähemmän kuin Orimattila nyt. Niistä ajoista kunta on kasvanut yhden nykypornaisen verran, sillä asukkaita on nyt 20800.

Kasvu ei kuitenkaan ole yltänyt villeimpiin visioihin 2000-luvun alusta. Niiden mukaan asukkaita olisi jo noin 30 000. Kovaa kasvua aika on kuitenkin ollut, viime vuosia lukuun ottamatta.

– Jos seitsemän, kahdeksan vuotta sitten ollut suuntaus olisi pysynyt, asukkaita olisi nyt noin 22 000. Yksittäisen vuoden suurin kasvu oli kovimpaan aikaan noin 600 henkeä.

Kairesalo kertoo tulleensa hankalassa vaiheessa olleeseen kuntaan. Ennen hänen tuloaan Mäntsälässä oli käyty hurjat yt-neuvottelut.

– 90-luvun alussa Mäntsälässä jouduttiin irtisanomaan lähes 120 kunnan työntekijää. Se oli Suomen kovimpia ratkaisuja. Talous oli mennyt erittäin heikkoon jamaan, velkamäärä kasvoi voimakkaasti ja henkilöstöä oli juuri vähennetty ennen kuin tulin. Kunnan henkilöstön ilmapiiri oli aika pelokas. Pelättiin, että mitähän minä tuon mukanani.

Välit johtavien luottamushenkilöiden kuten valtuuston puheenjohtaja Paavo Viitasen ja hallituksen puheenjohtaja Seppo Soinin kanssa tulivat nopeasti luonteviksi, Kairesalo kertoo.

Kairesalo tuli erikoisessa tilanteessa kunnanjohtajaksi. Valtuusto oli yksimielisellä päätöksellä erottanut Kalevi Ylisirniön kunnanjohtajan virasta. Koska erottamisesta käytiin vielä oikeutta, Kairesaloa ei voitu valita vakinaiseksi, vaan hänet vakinaistettiin vasta vuonna 1995. Kunnanjohtajan virkaan hänet oli valittu jo vuoden 1993 puolella.

Tärkeimpinä saavutuksinaan kunnanjohtajana Kairesalo pitää Mäntsälän suuntautumista pääkaupunkiseutuun päin ja kunnan aseman vahvistamista etelään päin. Tärkeä on ollut myös Kuuma-yhteistyö Keski-Uudellamaalla. Yksittäinen iso voitto oli kauppaketju Tokmannin keskusvaraston saaminen Mäntsälään.

– Olin siinä pääneuvottelijana. Tokmannin työllistää nyt 600 henkeä.

Tokmanni kasvaa edelleen. Yritys ilmoitti juuri rekrytoivansa Mäntsälään 50 uutta työntekijää. Rekrytilaisuus on Teamsissa, mutta ennen koronaa tällaiset pidettiin kunnantalolla. Yritykset ja kunta suunnittelevat Mäntsälässä usein yhdessä seuraavia askelia. Kunta hyötyy siitä suoraan, sillä rekrytilaisuuksissa pääsee kehumaan Mäntsälän erinomaisuutta asuinkuntana.

Kairesalo on antanut alaisilleen tilaa hoitaa oma tonttinsa.

– En ole mikään mikromanageeraaja. Luotan alaisiin enkä puutu yksityiskohtiin.

Kairesalo uskoo tämän näkyvä työssä viihtymisenä.

– Meillä on selvästi keskiarvoa vähemmän työstäpoissaoloja, noin 11 päivää henkilöä kohden vuodessa. Kuntien keskiarvo on noin 16 päivää vuodessa.

Liikunnallinen mies ei aio jäädä paikoilleen eläkkeellä.

– En ole sellainen, että suunnittelisin tarkasti etukäteen mitä tapahtuu. Elämässä on paljon sattumia. Töistä on kiva jäädä pois. Olen kuitenkin melkein 40 vuotta ollut johtotehtävissä kuntasektorilla ja vähän muissakin tehtävissä. Olen varmaan antanut oman panokseni aika hyvin. Toinen puoli on se, että kun jäät tästä, niin onhan se valtava elämänmuutos. Tässä on ristiriitaisia tunteita. Olen ainakin vielä erinomaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, että ihan eläkeläiseksi en ryhdy. Voi olla, että lähden johonkin yhdistystoimintaan. Politiikkaan on kysytty ja olen sanonut ei. En ole lähdössä nyt enkä tiedä olenko tulevaisuudessakaan. Kiinnostustani on kyllä kysytty, mutta ei niistä sen enempää.

Osallistuminen johonkin yhdistystoimintaan on siis auki. Mutta liike ei lopu.

– Liikunta on ollut minulle tärkeä pienestä pitäen. Harrastuksiin ovat kuuluneet hiihto, pyöräily, kalastus, kuntosali, puntin nosto. Ja liikun edelleen. Viime kesänä pyöräilin 4000 kilometriä, talvella hiihdin yli 1600 kilometriä, juoksemassa käyn viisi, kuusi kertaa viikossa. Alanko kilpailla jossain vaiheessa? Todennäköisesti en. Voimalajeissa olen edelleen ikäisekseni aika kovassa kunnossa. Sitten on hiihto ja pyöräily, Kairesalo pyörittelee.

– Se on varma, että aion kalastaa entistä enemmän.