Kysy kunnanjohtajalta: pitäisikö Mäntsälän hakea asuntomessuja?

Hannu Laurila Sauvo Jylhä

Pasi Huuhtanen

Mäntsälän uusi kunnanjohtaja Hannu Laurila aloitti työssään viime viikon maanantaina 9. elokuuta.

Mäntsälän Uutiset pyysi lukijoita lähettämään kysymyksiä kunnanjohtajalle. Niitä tuli mukava määrä. Tässä pohdintaa aiheesta pitäisikö Mäntsälän hakea asuntomessuja uudelleen.

”Asuntomessut on paras tapa saada näkyvyyttä koko Suomessa. Mäntsälässä oli asuntomessut vuonna 1992.

Asukkaita oli silloin noin 15 000. Messujen jälkeen asukaslukumäärä lähti kasvuun. Viime vuodet ovat olleet hiljaisempia, mutta koronaepidemia on laittanut ihmiset ajattelemaan vaihtoehtoja. Mäntsälä on erinomainen paikka asua ja elää, joten tänne onkin alkanut muuttaa lisää asukkaita. Ihmiset ovat huomanneet, että fyysisesti ei ole pakko olla enää tietyssä paikassa työskentelemässä. Työtä voi tehdä myös etänä. Etätyöhän luo vain etuja. Aikaa ei kulu työmatkoihin ja luonto kiittää. Häiritsevät keskeytykset vähenevät” kysyjä kirjoittaa.

Tässä Hannu Laurilan vastaus:

”Olen kysyjän kanssa samaa mieltä, että Mäntsälä on erinomainen paikka asua ja elää. Lisäisin tähän sen, että Mäntsälä on erinomainen paikka yrittää. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kunnan elinvoiman kannalta on erittäin tärkeää sen vetovoima eli miten kuntaan saadaan lisää asukkaita ja yrityksiä. Tähän liittyy tietysti myös kunnan pitovoima. On ensiarvoisen tärkeää, että tänne ”houkutellut” asukkaat ja yritykset viihtyvät ja asettuvat ns. taloksi.

Messuja voisi tavoitella aikaisintaan 30-luvulla.

Hannu Laurila

Kysyjä ehdottaa kuntaan asuntomessuja, joiden avulla saadaan lisää asukkaita ja täten pystytään parantamaan palveluja ja niiden tarjontaa.

Mäntsälässä asuntomessut olivat lähes 30 vuotta sitten vuonna 1992 Anttilan alueella. Tämän jälkeen Anttilan alue on laajentunut ja rakentuu edelleen. Asuntomessut olisi kunnalle iso panostus jo pelkästään taloudellisesti niiden vaatiman työn sekä esimerkiksi kaavoituksen ja kunnallistekniikan suhteen. Messut kuitenkin toisivat näkyvyyttä ja auttaisivat positiivisen Mäntsälä-kuvan rakentamisessa. Hyödyn kannalta olennaista on, miten messut heijastuisivat yritysten ja yrittäjien toimintaan tai esimerkiksi kulttuuritarjontaan. Vuonna 1992 esimerkiksi esitettiin Seurojentalon pihamaalla Mäntsälän kapina -näytelmää, jonka oli kirjoittanut Pekka Lounela ja jonka ohjasi Paavo Liski.

Luonteva paikka ottaa kantaa asuntomessujen hakemiseen on uuden valtuuston kanssa tehtävä strategiatyö. Messujen hakeminen edellyttää visiota alueesta ja teemaa, jonka ympärille niitä lähdettäisiin hakemaan. Aikataulusyistä messuja voisi tavoitella aikaisintaan 2030-luvulla.

Kysyjä mainitsee Asuntomessujen yhdeksi mahdolliseksi teemaksi kestävän kehityksen sekä hiilineutraalisuuden ja energiatehokkuuden. Tämä liittyy myös ilmastonmuutosta koskettelevaan kysymykseen eli ”Mitä Mäntsälän kunta voisi tehdä, jotta olisimme mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta?”

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämän saavuttaminen edellyttää päätöksiä ja tekoja yhteiskunnan eri sektoreilta, myös kunnilta ja meiltä jokaiselta. Mäntsälässä on tehty valtuustoaloite HINKU-kunnaksi liittymisen suhteen. (Kohti hiilineutraalia kuntaa).

Kunnanhallitus päätti siirtää aloitteen käsittelyn syksyyn strategian valmistelun yhteyteen. Olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos kaikessa huolestuttavuudessaan voi olla Mäntsälälle myös suuri mahdollisuus.

Kommentoi

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Näin Mäntsälässä sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

| Päivitetty

Palvelut