Tutkimus: Kuormittumisen kannalta työntekijöiden tilanne on paljon pelättyä parempi.
Yhä useampi kaupan alan työntekijä tekee epäsäännöllistä työaikaa esimerkiksi myöhään illalla ja yöllä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan iltavuorot ja vain yhden päivän vapaat painottuivat osa-aikaisten työajoissa.
Työterveyslaitos tutki kaupan alan työaikoja ja niiden yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin.
– Kauppojen aukiolojen vapautumisen jälkeen alalla on paljon iltatyötä ja jonkin verran yövuoroja. Kuormittumisen kannalta tilanne on paljon pelättyä parempi, koska työaikajärjestelyihin on kiinnitetty kaupoissa huomiota, sanoo tiedotteessa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokselta.
Tutkimus- ja kehittämishankkeen aineistona olivat 8 000 työsuhteisen työntekijän työaikatiedot kolmesta S-ryhmän alueosuuskaupasta vuosina 2018–2020.
Johtaja Sanna-Mari Myllynen SOK henkilöstötoiminnoista kertoo S-ryhmän lähteneen mukaan tutkimukseen tarpeesta kehittää työvuorosuunnittelua.
Työvuorosuunnittelulla on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja elämään. Se on keskeistä myös liiketoiminnan sujuvuuden näkökulmasta.
Kuormittumisen kannalta tilanne on paljon pelättyä parempi.
Tutkimusprofessori Annina Ropponen
– Kaupan alalla asiakastarve toki luo työajoille reunaehdot. Meillä ollaan töissä silloin, kun asiakas palvelua haluaa, ja tavarakin tulee myymälöihin asiakastarpeen määrittämällä rytmillä, sanoo henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg Keskimaalta.
Esimerkiksi yöllä ja myöhään illalla työskentely on lisääntynyt, kun aukioloaikoja on kasvatettu asiakastarpeen mukaan.
Tutkimuksessa selvisi, että työajat olivat samankaltaisia eri ikäryhmissä, eri toimipisteissä sekä naisten ja miesten kesken.
Suurimmat erot näkyivät osa-aikaisten, joilla viikkotyöaika työsopimuksessa on alle 37,5 tuntia, ja kokoaikaisten työntekijöiden välillä. Osa-aikaiset tekevät enemmän iltavuoroja kuin kokoaikaiset. Lisäksi heillä on useammin yhden päivän vapaita kahden peräkkäisen vapaan sijaan.
– Pyrimme työvuorosuunnittelun keinoin minimoimaan esimerkiksi yhden päivän vapaat ja turvaamaan riittävän palautumisajan. Jos työ kaupan alalla koetaan liian raskaaksi ja työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen hyvin hankalaksi, ei meillä riitä motivoituneita työntekijöitä, Thusberg toteaa tiedotteessa.
Yötyötä tekevien määrä jopa kaksinkertaistui vuosien 2018 ja 2020 aikana.
– Tiedämme, että yötyö saattaa haitata unta, minkä vuoksi yötyön jälkeiseen lepoon tulee kiinnittää huomiota jo työvuorosuunnittelussa, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori muistuttaa.
Työntekijöitä kuormitti yötyön lisäksi se, jos vuositasolla oli paljon yhden päivän vapaita ja vähän viikonloppuun ajoittuvia vapaita.
Kaikkiaan työaikoihin liittyvä kuormitus oli tutkimuksen mukaan hyvin hallinnassa, vaikka kauppojen aukiolojen vapauduttua esimerkiksi yötyö lisääntyi.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat muotoilivat tutkimuksessa myös ehdotuksia työaikasuunnitteluun. Niitä tullaan jatkossa hyödyntämään S-ryhmässä nykykäytäntöjen kehittämiseksi.