Arolan Sirkan nuoruusmuistoja Latoteatterissa – näytelmä tekee kunniaa Arolan satavuotiaan koulun historialle

Antti kurvaa vauhdikkaasti uudella Jawa-moottoripyörällään näyttämölle takaistuimella nuoruuden rakastettu Sirkka. Pyörää ei tosin näy ja Sirkkakin istuu Antin selässä. Vauhtia riittää Antin päristellessä innokkaasti.

Nuoriso kummastelee, miten Sirkka on saanut Antin pauloihinsa.

Antti on juuri päässyt opiskelemaan Heinolan seminaariin ja Sirkka on kylän opettajaneidin ottotytär.

Latoteatterin syksyn näytelmä tarjoaa värikkäitä ihmissuhteita.

Poikkeukselliseksi näytelmän tekee, että sen tapahtumat sijoittuvat Arolaan ja ovat pääosin totuudenmukaisia.

Käsikirjoittaja Kirsti Manninen ja ohjaaja Kirsi Jokela tekevät työtä, joka liippaa läheltä, ne ovat oman kylän tapahtumia.

– Laita noita huulia enemmän tötterölle ja katso yleisöön päin, paljon hitaammin, neuvoo ohjaaja Sirkkaa antamaan jäähyväissuukkoa Antille.

Kylän nuoret saavat ohjeekseen höpistä vaikkapa kylällä liikkuvia juoruja näyttämöltä poistuessaan. Käsikirjoittaja heittää väliin vuoden 1956 Elvistä: lähtekää kuuntelemaan Heartbreak Hotelia!

Tohtori ja kirjailija Kirsti Manninen osaa monista Latoteatteriin kirjoittamistaan käsikirjoituksista tuntien tehdä teksteistä eläviä ja jouhevia.

Nytkin hän istuu seuraten tarkasti harjoitusten etenemistä ja heittää väliin kommenttejaan. Historioitsijana hän osaa poimia rusinat pullasta.

– Näytelmä tekee kunniaa Arolan satavuotiaan koulun historialle. Vaikka koulu lakkautetaan, muistot elävät vahvoina, pohtii Manninen.

– Se on ennen muuta muistonäytelmä.

Näytelmä vie aikamatkalle Arolan kouluun. Se perustuu Arolan koulun legendaarisen opettajaneidin Kerttu Salmen kasvattityttären Sirkka Runolinnan ja muidenkin koulun entisten oppilaiden muistelmiin ja arkistoihin 1940- ja 1950-luvulta.

– Pyysin Sirkan päiväkirjoista kopiot. Käsikirjoitus perustuu niille sekä haastatteluille, joita tein muun muassa Arolan koulun 75-vuotisjuhlaa varten. Päiväkirjoista löytyy koulun henki, jonka olen yrittänyt kirjoittaa ylös: koulun väki pitää yhtä.

– Näytelmä tulee minuakin todella lähelle. Antti Vainio oli opettajana ja rehtorina musiikkiopistossa, jota itsekin kävin Seinäjoella, sanoo ohjaaja Kirsi Jokela.

– On haastavaa pukea Antin nuoruuden vaiheita näyttämölle. Oman voimansa tuo tietysti nykyinen asuinseutuni.

Esitysten aikana on Latoteatterissa mahdollista tutustua aikajananäyttelyssä Arolan koulun historiaan tekstein ja kuvin.