Pahimman kuivuuden hellittäminen on tehnyt hyvää luonnolle – myös ihmisnäkökulmasta vähemmän mieluisille: puutiaisille eli kansanomaisesti punkeille.
– Puutiaisten aktiivisuus on aika paljon kosteudesta riippuvaista. Nyt, kun kosteus taas nousee, se aktivoi pikkuveijareita. Kun luonnossa liikkuu, kannattaa olla varovainen, sanoo professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö tekee maanlaajuista punkkitutkimusta muun muassa alkukesästä avatun Punkkilive-sivuston avulla. Palvelussa kuka tahansa voi ilmoittaa punkkihavainnoistaan.
Elokuun kolmen ensimmäisen päivän aikana Punkkiliveen ilmoitettiin 1 265 punkkihavaintoa, kerrotaan palvelua hallinnoivasta lääkeyhtiöstä Pfizerista. Koko kesäkuun luku oli 18 772 ja heinäkuussakin 16 749.
Punkin pureman saadakseen ei tarvitse lähteä edes varsinaiseen luontoon.
– Moni ajattelee, että jos menee piknikille kaupungin viheralueelle, ei tarvitsisi puutiaisista välittää. Mutta sielläkin pitäisi olla varovainen, Ilari Sääksjärvi varoittaa.
Jo kymmenien metrien päässä tilanne voi olla toisenlainen.
Professori Ilari Sääksjärvi
Biodiversiteettiyksikön tutkija Jani Sormunen tekee parhaillaan kartoitusta punkkiesiintymistä Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Hän kertoo sähköpostitse, että punkkeja on kartoituksen mukaan kaupungeissa kutakuinkin kaikilla viheralueilla.
– Hoidetuimmat puistoalueet ja eristyksissä olevat viherpläntit voivat olla poikkeus, mutta muuten aika lailla kaikkialla voivat esiintyä. Meidän (tutkimiemme) kaupunkialueiden noin 50 tutkimuspaikasta taisi olla 3 sellaista, joista emme puutiaisia löytäneet.
Suurin osa tutkimuksista on tehty Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Erityisen paljon punkit pitävät kaupunkien metsäsisimmistä alueista. Helsingissä tällaisia ovat Laakso ja Kumpula, Tampereella Pyynikki.
– Tosin Tampereella oli myös hoidetussa Näsinpuistossa poikkeuksellisen paljon, ottaen huomioon että puutiaiset yleensä viihtyvät huonommin hoidetuilla alueilla, Sormunen kertoo.
Sääksjärven mukaan puutiaiset viihtyvät esimerkiksi puun alle pudonneiden kuivien lehtien alla. Ne piilottelevat karikekerroksessa kuivalla säällä ja kosteuden lisääntyessä taas vaanivat saalista.
Tietoa punkkien viihtymisestä kaupungin viheralueilla on saatu Sääksjärven mukaan jo 80–90-luvuilla, mutta uusi tutkimus tarkentaa tietoa paljon.
Punkkihavaintoja on kertynyt Punkkiliveen kuluneen kesän aikana yli 54 400. Palvelu julkaistiin toukokuun alussa.
Tämä kertoo Ilari Sääksjärven mukaan siitä, että punkeilla menee hyvin ja toisaalta siitä, että ihmiset ovat huolestuneet tilanteesta.
Punkkihavaintoja ropisi Punkkiliveen kuivanakin aikana.
– Täytyy muistaa, että paikalliset erot ovat suuria. Vaikkei ole satanut, on metsäisiä alueita, joilla kosteutta on enemmän. Siellä aktiivisuus on ollut suurempaa koko ajan. Puutiaisista ei voi sanoa koko Suomen osalta mitään yleispätevää, koska siinä on hirveät paikalliset erot. Jo kymmenien metrien päässä tilanne voi olla toisenlainen. Siihen vaikuttaa ympäröivä kasvillisuus ja kosteus, Sääksjärvi sanoo.
Punkkien määrä on runsastunut alueilla, joilla on aiemminkin ollut punkkeja, ja lisäksi levinnäisyysalue on kasvanut.
– Puutiaisilla tämä muuttuva ilmasto on yksi tärkeä tekijä. Pohjoinen levinnäisyysraja kipuaa koko ajan ylemmäs. Nyt jo Rovaniemellä on elinvoimainen kanta.
Ilmastonmuutos voi tehdä olosuhteista suotuisammat puutiaisille tai sen isäntäeläimille, tai molemmille.
