Tokion paralympialaisten mitalitoivo tulee Mäntsälästä – kisareissu silti vielä epävarma: "olen aina tiennyt, että tämä on kallis harrastus"

Tokion paralympialaiset järjestetään 24.8.–5.9. Suomen mitalitoivo, mäntsäläläinen Katja Karjalainen, on harjoitellut tiiviisti koronan aiheuttaman pakollisen kilpailutauon aikanakin. Välietappina hän kävi hakemassa vuoden 2020 pararatsastuksen Suomen Mestaruuden hevosellaan Dr Doolittle ”Toope”. Noora Nyberg

Katriina Raanto

Vuodesta 2006 maailman huipulla kilpaillut pararatsastaja Katja Karjalainen, 59, on Mäntsälän lahja hevosurheilulle.

Pararatsastuksen maailman ranking-listalla kymmenentenä kilpaileva Karjalainen sai paikan Tokion paralympialaisiin ranking-sijoituksensa perusteella jo tammikuussa 2020, yhtenä kolmesta eurooppalaisesta pararatsastajasta.

Suomen paralympiakomitea nimesi Karjalaisen ja hevosensa Dr Doolittlen, ”Toopen”, 18, Suomen Tokion edustusjoukkueeseen tämän vuoden tammikuussa. Karjalaiselta ja Toopelta odotetaan Tokiosta mitalia.

25-vuotiaana vakavaan vaskuliittisairauteen sairastuneella Karjalaisella on sadan prosentin näkövamma sekä lihasheikkoudesta ja -jäykkyydestä johtuvia liikuntarajoitteita, hän ratsastaa ryhmässä 1.

Pitkän kilparatsastusuransa aikana hän on saavuttanut kansainvälisistä arvokilpailuista useita mitaleita ja aina vähintään pistesijan, Lontoon paralympialaisista vuonna 2012 hopeaa. Tokion paralympialaiset ovat hänelle neljännet.

Korona on kurittanut myös ratsastusurheilua, mutta toukokuussa Karjalainen matkusti Toopen kanssa kilpailemaan Saksan Mannheimiin lähes puolentoista vuoden kansainväliset kisatauon jälkeen.

Mannheimissa Karjalainen ja Toope esittivät samat ohjelmat kuin he tulevat esittämään Tokiossa. Esityksellä irtosi henkilökohtaisen ohjelman voitto ja vapaaohjelman kakkospaikka.

– Oli kyllä jo korkea aika päästä kilpailemaan, nauraa Karjalainen. Vuosaaren satamassa Toope selvästi ymmärsi, että ollaan lähdössä kisoihin. Oli hyvä myös päästä näyttämään oma tasomme ja osaamisemme tuomareille.

Saksan kisamatka maksoi Karjalaiselle noin 7000 euroa, jo pelkät koronatestit tekivät yli 1300 euroa. Olympiaurheilijoilla huomioitiin koronavuoden tuomat lisäkustannukset, mutta jostain syystä paralympiaurheilijoilla ei.

Karjalaisen saama opetus- ja kulttuuriministeriön 10 000 euron urheilija-apuraha tälle vuodelle tuntuu tässä mittakaavassa pieneltä. Karjalaisen tekemä 15 tunnin työviikko asiakaspalvelutehtävissä tuskin tuo asiaan suurta muutosta.

Pararatsastuksen kaltaiseen marginaalilajiin on vaikea löytää rahoitusta, vaikka paralympialaisissa sijoittuminen toisikin kansainvälistä näkyvyyttä sponsoreille.

Tokion-matkaan ei ole löytynyt vielä rahoitusta, vaikka Karjalainen edustaa arvokilpailuissa omaa maataan ja lajiliittoaan.

Myöskään Mäntsälän kunta ei ole toistaiseksi ojentanut kättään, vaikka Tokioon on lähdössä Mäntsälästä kaksi ratsukkoa.

– Olen aina tiennyt, että tämä on kallis harrastus, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois. Tämä on antanut minulle niin paljon – unohtumaton kokemus kaikkineen. Elämänmittainen matka, tuumaa Karjalainen.

Kommentoi

Palvelut