Keski-Uudellamaalla on tuhansia metsänomistajia – puuhapalsta saadaan perimällä tai ostamalla

– Puustosta riippuen metsätilan hinta liikkuu 4 000–5 000 eurossa hehtaarilta, Janne Myyrä kertoo

Anne Kanerva

Yhä useampi kaupunkilainen haluaa tallata oman metsän polkuja.

Keski-Uudellamaalla asuu muutamia tuhansia ihmisiä, jotka omistavat metsää joko kotipaikkakunnalla tai muualla Suomessa.

Verottajan tilastoista ilmenee, että vuonna 2019 lähes 500 järvenpääläisellä oli metsätalouden tuloja tai menoja. Keravalla vastaava luku oli 373, Tuusulassa 671 ja Mäntsälässä 752.

Koko maassa metsää omistaa noin 600 000 suomalaista, joista lähes puolet asuu kaupungissa. Metsätilojen keskikoko on 30 hehtaaria.

– Tuusulassa metsätilojen keskikoko on huomattavasti pienempi eli noin 15 hehtaaria, Uudenmaan Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Janne Myyrä kertoo.

Kaupunkilaisesta tulee metsänomistaja yleensä sukupolvenvaihdoksella tai perimällä suvun omistamaa maata. Tuolloin uusi metsänomistaja on saattanut olla lapsena istuttamassa taimia perimäänsä metsään.

Metsään jätetään lahopuita kolopesijöille.

Janne Myyrä

Kasvava trendi on hankkia itselleen metsäinen puuhapalsta, jossa viettää aikaa metsänhoidon ja polttopuiden tekemisen parissa.

Keski-Uudellamaalla kysyttyjä ovat pienet, muutaman hehtaarin suuruiset metsätilat.

– Ne käyvät kaupaksi nopeasti. Puustosta riippuen metsätilan hinta liikkuu 4 000–5 000 eurossa hehtaarilta, Janne Myyrä kertoo.

Netissä toimiva Metsatilat.fi-sivusto välittää tietoja eri puolilla Suomea myytävistä tiloista.

Tällä hetkellä Uudellamaalla on myytävänä vain kaksi kohdetta; 23 hehtaarin suuruinen tila Lohjalla ja kahden hehtaarin tila Nurmijärvellä.

Moni vihdantekijä rikkoo tietämättään lakia

Metsätiloista ovat tänä päivänä kiinnostuneita myös sijoitusyhtiöt, jotka ostavat tuottomielessä isompia metsäalueita.

Myös puukauppa on ollut tänä keväänä vilkasta, ja puun hinta on noussut. Kohonnut hintataso on houkuttanut harvoin puuta myyviä metsänomistajiakin solmimaan kauppoja.

– Tukkipuusta on viime aikoina maksettu 70 euroa kiintokuutiolta. Vuosi sitten hinta oli 60 euron tienoilla, Janne Myyrä vertaa.

Koko alkuvuonna kauppoja on tehty koko maassa liki neljännes enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

Ruuhka-Suomessa puunmyyntiä saattaa ohjata kunnan kaavoitus, mikä voi yllättää metsänomistajan.

– Jos metsä on kaavoitettu virkistyskäyttöön, tarvitaan hakkuutöille maisematyölupa. Se saattaa rajoittaa hakkuutöitä, Myyrä kertoo.

Tiukan ilmastotavoitteen takia EU:n komissio uusii monia metsiin liittyviä sääntelyjä, joka saattaa rajoittaa metsän käyttöä Suomessakin.

Metsänhoito- ja puunkorjuutöitä voit ostaa paikallisilta metsuriyrittäjiltä tai metsänhoitoyhdistykseltä.

– Uudenmaan Metsänhoitoyhdistyksen alueella asuu noin 5500 metsänomistajaa. Heistä noin 3 000 kuuluu metsänhoitoyhdistykseen, Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Saija Peltola kertoo.

Jos metsänhoito raivaus- ja moottorisahan kanssa kiinnostaa, voi osallistua Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan syksyllä alkavaan metsänhoidon koulutukseen. Toista kertaa järjestettävä koulutus on opiskelijoille maksuton.

Luonnonsuojelu on aiempaa tärkeämpää monelle metsänomistajalle.

– Metsään jätetään lahopuita kolopesijöille ja puron varsia luonnontilaan. Myös soita ja lehtoja ennallistetaan, Janne Myyrä mainitsee.

Luontohelmi: Haukkavuori vie kulkijan menneisiin aikoihin – alueella kulkeminen on etenkin tuulisella säällä vaarallista

Fakta

Joka kymmenes on päätoiminen yrittäjä

Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta.

Puolet metsänomistajista on eläkeikäisiä.

Naisten osuus metsänomistajista on 41 prosenttia.

Vain joka kymmenes metsänomistaja on päätoiminen maa- tai metsätalousyrittäjä. Palkansaajien osuus metsänomistajina on lisääntynyt.

Yli puolet tiloista oli peritty tai saatu lahjana.

Vanhemmilta tai sukulaisilta oli ostettu joka neljäs tila ja markkinoilta vain joka kymmenes.

Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020

Kommentoi

Palvelut