Helle on armoton, mutta pieni ja päättäväinen joukko lähtee tekemään monelle huomaamatonta, mutta tärkeää työtä. Kyse on vieraslajien torjuntatalkoista, jollaisia Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys on järjestänyt NCC-Kiurun monimuotoisuus alueella jo toukokuusta lähtien.
Tapahtuman veti Keudassa luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa opiskeleva Riitta Virtanen, joka perehtyi näyttötyössään komealupiinien torjuntaan. Kaunis lauluista ja tuoksusta tuttu hernekasvi on maineestaan huolimatta ärhäkkä haitallinen vieraslaji:
– Lupiini valtaa helposti alaa syrjäyttäen alkuperäiskasveja. Niitty- ja ketokasveista poiketen lupiini ei kelpaa ravintokasviksi perhosille, niiden toukille tai oikeastaan millekään muillekaan ja näin ollen haittaa muun muassa perhospopulaatioita.
– Lisäksi sen siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, aiheuttaa haittaa kimalaisille ja muille hyönteisille vähentäen niiden määrää, Virtanen kertoo
Lupiini on erittäin sitkeä vieraslaji, sillä sen siementen päästessä maahan on ongelma siitä lähtien monivuotinen. Lupiinitalkoita on tehty kyseisellä NCC-Kiurun alueella sen perustamisesta lähtien:
– Alueella NCC on pyrkinyt esimerkiksi torjumaan lupiineja Spuma-autolla, joka suihkutti kasvuston päälle maissi- ja sokeritärkkelystä, vettä ja kookosöljyä sisältävää kuumaa vaahtoa. Toimenpide niitti halutulta alueelta kaiken kasvuston, mutta sitkeää lupiinia puskee maasta edelleen, Olli Elo luonnonsuojeluyhdistyksestä kertoo.
Perinteisin ja ehkä toimivin tapa vaatiikin pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä:
– Lupiineja voi kitkeä, kaivaa, niittää, katkoa varsia tai riipiä kukintoja ennen siemenkotien muodostumista. Kaikki siemeniä sisältävät komealupiinin kukinnot on hävitettävä huolellisesti esimerkiksi laittamalla ne kaksinkertaisessa jätesäkissä polttokelpoiseen sekajätteeseen ja ylöskaivetun juurakon voi kompostoida juurakon kuivuttua täysin, Virtanen ohjeistaa.
Lisätietoja vieraslajeista saa sivulta vieraslajit.fi