Kilpijärven veden tila huono, Sääksjärven tyydyttävä

Yhdeksän kuukauden ikäinen Verneri Kettunen nauttii uimisesta ensi kertaa elämässään Piritta Väisäsen sylissä. Venla Hynynen on päässyt jo pyyhkeen suojaan Sääksjärven uimarannalla. Lasse Herrala

Lasse Herrala

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on jatkanut Mäntsälän järvien veden laadun seuraamista vuodesta 2016 lähtien.

Viime kesänä vuorossa oli neljä järveä: Joutsjärvi, Kilpijärvi, Pitkäjärvi ja Sääksjärvi. Seurantaan on valittu kaikkiaan 14 keskeisintä järveä Mäntsälästä.

Seurannan tavoitteena on selvittää, onko järvien tila heikentynyt ja ovatko mahdolliset vesien suojelutoimet parantaneet veden laatua.

Seurannan mukaan Kilpijärvi kuuluu runsasravinteisiin järvityyppeihin ja sen ekologinen tila on huono.

”Järvessä oli kesällä 2020 selvää hapen ylikyllästystä. Se kuvaa voimakasta perustuotantoa ja rehevyyttä. Leväkukinnat nostivat pH-arvon kesällä korkeaksi (jopa 9,2). Kokonaisfosforipitoisuus kuvasti keskimäärin välttävää luokkaa, kokonaistyppi- ja a- klorofyllipitoisuus sitä vastoin huonoa luokkaa. Kilpijärven happipitoisuus laskee talvisin usein erittäin alas ja välillä happi on loppunut kokonaan”, todetaan raportissa.

Joutsjärven happipitoisuus oli hieman alentunut loppukesällä 2020, mutta varsinaista happiongelmaa ei matalassa järvessä pääse muodostumaan. Ravinnepitoisuudet vaikuttaisivat olevan lievässä kasvusuunnassa. Joutsjärven vesi on erittäin humuspitoista.

Pitkäjärven alusveden happipitoisuus laski loppukesällä 2020 erittäin alas. Kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuus kuvastivat reheviä olosuhteita, a-klorofyllipitoisuus erittäin reheviä olosuhteita. Pitkäjärven vesi on erittäin humuspitoista ja näkösyvyys hyvin alhainen.

Sääksjärvi kuuluu runsashumuksisiin järviin ja sen ekologinen luokka on tyydyttävä. Sääksjärven alusveden happipitoisuus oli huonoin kesäkuun näytteenotossa.

Kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuus kuvastivat keskimäärin hyvää luokkaa, a-klorofyllipitoisuus keskimäärin tyydyttävää luokkaa.

Sääksjärvi sijaitsee lähimpänä Mäntsälän keskustaa, joten sen virkistyskäyttö on merkittävä.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tavoitteena on aloittaa Kilpijärven ja Isojärven kunnostaminen yhdessä Mäntsälän kunnan sekä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa vuoden 2022 alusta.

Ulkoista kuormitusta pyritään pienentämään etenkin valuma-alueille kohdistuvilla toimilla. Tätä varten haetaan rahoitusta, jonka saaminen on olennaista kunnostuksen käynnistämisen kannalta.

Jatkossa resursseja pitäisi pystyä kohdistamaan myös muiden huonommassa tilassa olevien järvien kunnostamiseen.

Kaikissa EU-maissa arvioidaan vesien ekologista tilaa joka kuudes vuosi. Uudenmaan Ely-keskus on määrittänyt kahdeksalle Mäntsälän järvelle järviluokat ja nämä järvet ovat mukana ekologisen tilan luokittelussa.

Keravanjärvi ja Suojärvi ovat edelleen hyvässä, Hunttijärvi, Sahajärvi ja Sääksjärvi tyydyttävässä ja Sulkavanjärvi välttävässä ekologisessa tilassa. Isojärvi ja Kilpijärvi sitä vastoin ovat pudonneet uudessa arvioinnissa huonoon tilaan, kun aiemmissa arvioinneissa ne ovat olleet välttävässä ekologisessa tilassa.

Lähteet: Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan pöytäkirja 8.6.2021 sekä Mäntsälän järviraportti 2020.

Umpeenkasvun riski

Sääksjärven vesikasvillisuus kartoitettiin 2018. Siinä löydettiin viisi linjaa. Ilmaversoisvyöhyke rantojen tuntumassa oli epäyhtenäinen, eikä laajoja ruovikko-alueita havaittu.

Pääosin isoulpukan muodostama kelluslehtivyöhyke oli lähes yhtenäinen lukuun ottamatta jyrkimmin syveneviä rantoja. Isoulpukan ohella tavattiin useammalla linjalla myös pohjanlummetta sekä ranta- ja siimapalpakkoa.

Suojaisissa lahdenpohjukoissa ilmaverso- ja kelluslehtikasvillisuus oli paikoin tiheää.

Uposlehtisistä kasveista tavattiin ainoastaan kanadanvesiruttoa, jota esiintyi harvana kasvustona rehevöitymisherkällä linjalla. Pohjalehtisiä putkilokasveja ei havaittu lainkaan, mutta vesisammalia tavattiin yleisesti lähes kahden metrin syvyyteen saakka.

Sääksjärvellä vesikasvillisuuden tiheydet olivat pääosin kohtuullisia. Umpeenkasvun riski kohdistuu lähinnä matalimpiin ja suojaisimpiin lahdelmiin, joissa kelluslehtisiä tavattiin melko tiheinä kasvustoina.

Melko niukkana havaittu kanadanvesirutto luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi, joka saattaa runsastua nopeasti.

Kommentoi

Palvelut