Mäntsälän vaaleissa paljon kiinnostavia kysymyksiä Mikä on suurin puolue, ketkä vievät puheenjohtajien paikat

Viime kuntavaaleissa oli joukkokokootumisia. Pasi Huuhtanen

Pasi Huuhtanen

Kesän kuntavaaleissa on mäntsäläläisittäin paljon kiinnostavia kysymyksiä niin politiikan valtasuhteista kuin kuntalaisten arkea koskettavista asioista.

Keskusta on ollut Mäntsälässä suurin puolue iät ja ajat. Nytkin sillä on suurin valtuustoryhmä ja puolue sai eniten ääniä viime kuntavaleissa neljä vuotta sitten.

Keskustalla on 12 valtuutettua, sosiaalidemokraateilla 11, kokoomuksella yhdeksän, perussuomalaisilla, MäPu-ryhmällä ja vihreillä kolme sekä vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla yksi. Vaaleissa valittiin kyllä kaksi vasemmiston ja kaksi vihreiden valtuutettua, mutta valtuustokauden lopulla toinen vasemmiston valtuutettu loikkasi vihreisiin.

Valtasuhteet voivat muuttua. Ykköspuolueelle kuuluu tärkeimmän poliittisen valmisteluelimen eli kunnanhallituksen puheenjohtajuus, kakkospuolueelle ehkä näkyvin luottamuspaikka, kunnanvaltuuston puheenjohtajuus.

Säilyttääkö keskusta ykköspaikan?

Eduskuntavaaleissa kaksi vuotta sitten puolue romahti Mäntsälässä. Se tipahti ykköspaikalta neljännelle tilalle. Edelle menivät Mäntsälän suuri voittaja perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit sekä kokoomus.

Silloin oli toinen tilanne. Keskusta oli ollut päähallituspuolue ja se söi kannatusta. Lisäksi keskusta on yleensä pärjännyt Mäntsälässä paremmin kuntavaaleissa kuin eduskuntavaaleissa.

Kannatuksen romahdus kahden vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa oli kuitenkin todella iso. Vuoden 2015 vaaleissa puolue sai 23,8 prosenttia Mäntsälän äänistä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa osuus oli 14,7 prosenttia. Se oli 851 ääntä vähemmän.

Keskusta on vaarassa menettää ne äänestäjät, jotka äänestävät kuntavaaleissakin yleispolitiikan trendien mukaan. Puolueen onneksi kuntavaaleissa painavat kuitenkin paikalliset asiat.

Mihin asemaan keskusta sijoittuu? Mahdollisia sijoituksia ovat kaikki ykkösestä kolmoseen. Ykköspaikan pitäminen olisi suuri onnistuminen. Kunnanhallituksen puheenjohtajan nuija saattaa vaihtua toiseen käteen.

Näiden vaalien ehdokasasettelussa keskusta onnistui kohtalaisen hyvin. Mutta ykköspaikan ehdokkaiden määrässä vei silti sosiaalidemokraatit.

Sosiaalidemokraatit ponnahtivat viime kuntavaaleissa kolmossijalta Mäntsälän kakkoseksi. Se oli ainoa Mäntsälän kolmesta suuresta, joka onnistui lisäämään valtuustopaikkojaan.

Äänimäärään vaikutti se, että SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne asuu Mäntsälässä. Hän oli viime kuntavaalien ääniharava.

Sosiaalidemokraatit saivat 25 prosenttia äänistä. Yhdessä keskustan kanssa se sai yli puolet Mäntsälän äänistä ja valtuustopaikoista. Jos keskustalla ja demareilla olisi ollut yhteinen tahto, ne olisivat voineet sanella Mäntsälän kuntapolitiikkaa kahdestaan.

Demarit olivat viime kuntavaalien toiseksi suurin nousija, kun ääniosuus nousi 2,1 prosenttiyksikköä. Erityisen paljon ääniä keräsi demarien kärkikolmikko, Rinteen pariskunta ja Heli Hallikainen, joka kampanjoi uimahallin puolesta.

Onko uimahallista enää vaalitäkyksi, kun hallin rakentaminen on edelleen hyvin kaukana, alenevan veropohjan takia ehkä tavoittamattomissa? Joka tapauksessa demarit taistelevat kärkikolmikossa suurimman paikasta. Sen ehdokaslista on laajin ja joukossa on kansanedustaja, eduskunnan puhemies Rinne.

Yleispolitiikan tasolla demareilla meni lujaa vielä alkuvuonna. Galluptahti on kuitenkin alkanut hiipua loppukeväästä. Kansainvälisillä mittareilla erinomaisesti hoidettu koronakriisi olisi saattanut painaa huhtikuun vaaleissa enemmän kuin nyt.

Kansanedustajan tuomaa vaalinostetta on myös kokoomuksella.

Kokoomus oli viime kuntavaalien suuri romahtaja Mäntsälässä. Se putosi kakkospaikalta kolmoseksi. Puoluetta äänesti yli 300 ihmistä vähemmän vuoden 2017 kuntavaaleissa verrattuna vuoden 2012 kuntavaaleihin. Kokoomusta äänestäneiden osuus putosi lähes viisi prosenttiyksikköä.

Tuleeko kokoomus nyt takaisin? Viime vaalien menestystä sotki silloisen vaalipäällikön joutuminen vankilaan petoksista juuri vaalien alla. Petostuomion saanut Tommi Aura oli epäonninen tähdenlento Mäntsälän kokoomuksen toiminnassa, muualta tullut ja muualle kadonnut eikä hän ole ollut sen jälkeen sotkemassa puolueen kuvioita.

Nyt puoluetta nostamassa on muun muassa kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen.

Kokoomus on Mäntsälän kolmas iso, vai onko se ykkönen?

Miksi Mäntsälässä on vain kolme suurta? Eikö tähän joukkoon kuulu itseoikeutetusti myös perussuomalaiset? Ei kuulu, kuntavaaleissa.

Perussuomalaisten tilanne on erikoinen. Puolue on viime kuntavaalien suurin romahtaja, tiputusta 5,8 prosenttia, kolme valtuutettua ja kannatus 8,2 prosenttia. Se oli reilusti alle kolmannes keskustasta ja demareista.

Erityisen kummallista on, että vuoden 2017 kuntavaalissa puolue oli suurin romahtaja, mutta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa se oli Mäntsälän selkeä ykkönen.

Selitys löytyy puolueen paikallisesta hajaannuksesta lähes kahdeksan vuotta sitten. Silloin neljä perussuomalaisten kuudesta valtuutetusta lähti puolueesta ja perusti oman Mäntsälän puolesta -ryhmän.

Tämä hajaannus on jatkunut siitä lähtien. Perussuomalaisesti ajattelevien äänet jakautuvat varsinaiselle puolueelle ja Mäntsälän puolesta -ryhmälle.

Hajaannuksen syyt ovat poistuneet, mutta merkkejä yhteen menosta ei ole tullut. Mäntsälän puolesta -ryhmän aktiivi Kari Peussa kertoi keväällä, että samalle listalle menemistä ei harkittu.

Perussuomalaisten äänimäärät poukkoilevat vaalista toiseen. Eduskuntavaaleissa puolue on Mäntsälässä yksi suurista, sillä niissä Mäntsälän puolesta ei ole mukana.

Perussuomalaisten tavoite on olla Mäntsälän suurin valtuustoryhmä näiden vaalien jälkeen. Se tuskin onnistuu, sillä takamatkaa on paljon. Puolueen pitäisi lähes kolminkertaistaa äänimääränsä. Sen esteenä on Mäntsälän puolesta.

Mäntsälän puolesta istuu valtuustossa kolmen edustajan voimin. Edustajia on yhtä paljon kuin perussuomalaisilla, vaikka äänimäärä oli lähes kaksi prosenttiyksikköä pienempi.

Sitoutumattomien liikkeiden joukossa Mäntsälän puolesta sijoittuu hyvin lähelle perussuomalaisia, jonka kanssa sen kannat ja äänet sattuvat usein yksiin.

Ryhmän tulevaisuuden kannalta oman, perussuomalaisista poikkeavan profiilin löytäminen alkaa olla ratkaisevan tärkeää. Mutta mikä se voisi olla, kun suurin osa ehdokkaista ajattelee perussuomalaisesti?

Viime kuntavaalien kovin nousija Mäntsälässä oli vihreät. Äänimäärä lähes kaksinkertaistui ja ehdokkaiden määrä tuplaantui.

Mutta puhutaan pienistä luvuista. Valtuutettuja on nyt kaksi, kun heitä oli aiemmin yksi.

Saa nähdä, ovatko vihreät nosteessa. Ehdokasasettelu onnistui siinä mielessä, että vihreät tuplasivat ehdokasmääränsä edeltävin vaaleihin verrattuna. Myös valtuustopaikkojen tuplaaminen on puolueen tavoite. Tuplaaminen kahdesta neljään vain on vaikeampaa kuin yhdestä kahteen.

Tällä hetkellä vihreillä on kylläkin kolme valtuustopaikkaa, kun ryhmään loikkasi yksi vasemmistosta.

Vasemmistoliitto sai viime vaaleissa lähes yhtä paljon äänin kuin vihreät. Silti vasemmistolla on loikkauksen takia vain yksi valtuutettu ja vihreillä kolme.

Mäntsälän vihreät ja vasemmistoliitto ovat tehneet pitkään tiivistä yhteistyötä ja näin kaksi pienryhmää on saanut äänensä paremmin kuulluksi.

Loikkaus ei ole yhteistyötä vähentänyt. Arvomaailmaltaan puolueet sijoittuvat Mäntsälässä melko lähelle toisiaan.

Kristillisdemokraattien meno on ollut tasaista viime vuosina. Kannatus on vaihdellut kahden ja kolmen prosentin välillä.

Uusina pienryhminä valtuustoon ovat yrittämässä feministipuolue, liike nyt ja valitsijayhdistys Sami Saarikoski. Kaikilla niillä on yksi ehdokas.

Kommentoi

Palvelut