Kaavoittaja historioitsijana – Mäntsälän kadunnimet yhden miehen käsialaa

Kaavoitus: Nimet viestittävät menneistä sukupolvista

Ahopolun piti olla yksi uuden Lempivaaran asuinalueen kadunnimistä, mutta samanniminen lyhyt katu sijaitsee jo Jokihuhdanojassa. Jesse Helminen

Jesse Helminen

Kuntakehityslautakunnan toukokuisessa kokouksessa huomattiin pieni kömmähdys liittyen katujen nimeämiseen. Lempivaaran vuonna 2017 voimaan tulleeseen asemakaavaan on merkitty Ahopolku, joka on lyhyt pihakatu.

Harmi vain, sillä Mäntsälän Jokihuhdassa on jo Ahopolku -niminen rakennettu katu. Kunnanalueella ei saa olla saman nimisiä katunimiä, joten kadun nimi muutettiin Kivenkujaksi.

Kyseisiä virheitä sattuu välillä, mutta millä perusteella kadut Mäntsälässä yleensä nimetään?

Kyseisen nimenmuutoksen valmistelija oli kunnan paikkatietoinsinööri Janet Nordman. Nordman kertoo, että Mäntsälässä kaavoittajalla on paljon valtaa sen suhteen, millaisia kadunnimiä kaavaan luonnostellaan. Osaksi senkin vuoksi, että kaavoitus tehdään kustannustehokkaasti pienellä miehityksellä.

Mäntsälässä yksi pitkän linjan kaavoittaja ja katujen nimeäjä on asemakaavainsinööri Tapio Sillfors.

– Olen toiminut kaavoittajana vuodesta 1983 ja nimennyt varmaan yli 2000 katua ja 500 aluetta eri puolilla Etelä-Suomea.

Asemakaavoittajalla nimistö kypsyy työkuukausien aikana

– Mäntsälässä vuodesta 2009 ovat kadut yhtä aluetta lukuun ottamatta nimeämiäni.

Mäntsälän lisäksi Sillforsin nimeämiä katuja ja alueita on esimerkiksi Porvoon kaupungin Hornhattula ja Rauman maalaiskunnan Peränikulanmäki ja Alastaron kaikki uudet alueet.

Kuinka katujen nimeäminen sitten etenee? Esimerkiksi Tuusulassa on toiminnassa erityinen nimistötoimikunta, jonka jäsenistöön kuuluu muun muassa museoamanuenssi Jaana Koskenranta, jolla on laaja paikallistuntemus niin historian kuin perimätiedonkin saralta.

Vastaavaa ei ole Mäntsälässä, ja kaavoittaja Sillforsilla on asiaan jyrkkä kanta:

– Mielestäni nimistötoimikunta tai vastaava on ajan haaskausta, johtaa politiikan tekemiseen eikä johda selkeään kokonaisuuksien ja paikkakunnan perinteen huomiointiin tai alueelliseen orientoitavuuteen.

– Helposti niissä syntyy yksittäisiä ”erityiskontekstin” kannanottoja tai viittauksia seikkoihin, joita asukkaat eivät edes nimeämisajankohtana tunnista. Tällaisia ovat vaikka ajankohtaisten tapahtumien mukaan nimetyt, vaikkapa Lahden ”Venetsia”, Helsingin ”Alppikylä”.

Sillfors on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että nimeämisessä olisi hyvä tehdä yhteistyötä kotiseutuyhdistysten kanssa, ja toivookin näiltä aktiivisempaa otetta. Yhdistykset voisivat kerätä nimiä ”nimipankkiin”, josta kuntakehityslautakunta voisi valita sopivia nimiä uusille kaduille ja alueille.

Kaavoittajalle nimet ovat pitkän prosessin tulos:

– Asemakaavoittajalla nimistö kypsyy työkuukausien aikana paikkaan ja sen historiaan tutustuessa, maastossa ja ihmisten kanssa keskustellessa ja tämä edellyttää kotiseutuyhdistyksen kanssa keskustelua ja jonkin asteista arkistoselvitystä.

Sillforsin mielestä tämä onkin paras nimeämistapa, koska alkuperäiset nimet viestittävät menneistä sukupolvista ja luovat kotiseutuhenkeä sekä henkistä vakautta ja turvallisuutta.

Kiellettyjäkin nimiä on olemassa. Paikoissa pitäisi erityisesti välttää pitkiä nimiä tai moniosaisia ja irrallisia orientoituvuutta heikentäviä nimiä ei tule käyttää, siis eri aihepiiristä kuin alueen muut nimet.

Ei ole myöskään soveliasta nimetä katuja elävien henkilöiden mukaan. Suomessa ei myöskään käytetä numeropohjaisia nimiä.

Nimeämisperiaatteet:

1. Paikan perinne eli joko lähtökohtana alkuperäinen nimistö joka löytyy vanhoista kartoista ja pitäjän historiakirjasta.

2. Orientoitavuus eli kunnissa on alueittain nähtävissä nimeämisen linjauksia ja nimistön kokonaisuuksia varsinkin uusilla alueilla.

3. Nimeämiskokonaisuus alueen ominaisuuksien mukaan (esim. Vuolteenpellon alueen nimistö tulee jokiaiheesta).

4. Merkkihenkilö tai kansanryhmä joita halutaan muistaa.

5. Erisnimiä voi käyttää esim. nimet ryhmänä.

6. Tarinat ja mielleyhtymä kokonaisuudet.

7. Nimistöllä voi ja kannattaa herättää mielikuvia alueen ominaisuuksista jolloin alueelle hakeutuu halutunlainen asukaspohja. (”Oppilasasunnot, Lukiontie jne.)

Kommentoi

Palvelut