Keusoten alueella ei ole todettu Brasilian tai Intian koronavirusvarianttia – kaikkia viruksia ei kuitenkaan pystytä luokittelemaan

Keusoten tartuntataudeista vastaava lääkäri Paula Kosonen kertoo, että huhti–toukokuussa Keusoten alueella varmistetuista muuntovirustartunnoista enemmistö on ollut Brittivarianttia. Arkistokuva. Mia Lagström

Anne Koski

Viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan. Näin tekee myös koronavirus.

Keusoten tartuntataudeista vastaava lääkäri Paula Kosonen kertoi tiistaina Keski-Uusimaalle, minkälainen tilanne alueella on tällä hetkellä virusmuunnosten suhteen.

– Sekvensoidut tulokset tulevat muutamien viikkojen viiveellä, viikon 18 jälkeen valmistuneiden positiivisten tulosten sekvensoinnit eivät ole valmistuneet.

Huhti–toukokuussa enemmistö varmistetuista muuntovirustartunnoista on ollut Brittivarianttia.

– Alle viidennes on ollut Etelä-Afrikan varianttia ja sitäkin on viimeksi varmennettu viikolla 16, ei sen jälkeen. Brasilian tai Intian varianttia ei ole todettu.

Haavi-tietokannan mukaan sekvensointi on tehty 392 näytteelle koronapandemian aikana.

– Näistä 221 on ollut Brittivarianttia ja 48 Etelä-Afrikan varianttia. Lisäksi 70 tapauksessa on todettu villin tyypin virus, joka ei ole merkittävä variantti ja 46 tapauksessa sekvensointi ei ole onnistunut tai virusta ei ole kyetty luokittelemaan.

Monet miettivät, tehoavatko rokotteet kaikkiin virusvariantteihin. Huolta herättää etenkin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä ongelmia aiheuttanut Intian variantti. Iltalehden mukaan tartuntoja on todettu esimerkiksi kaksi rokotusannosta saaneilla hoitohenkilökunnan jäsenillä, jotka ovat käyttäneet suojavarusteita. Lisäksi kuolleiden joukossa on kaksi rokotusannosta saanut henkilö.

Nykytiedon valossa nyt käytössä olevat koronavirusrokotteet antavat suojaa myös uusia virusmuotoja vastaan, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokotteiden suojateho voi olla tiettyjä muunnoksia vastaan jonkin verran alentunut.

Tällaisia muunnoksia löytyy tällä hetkellä Etelä-Afrikan, Brasilian ja Intian virusmuunnoksista, mutta ei yleisesti Iso-Britannian virusmuunnoksesta. Muutokset suojatehossa koskevat nykyisen tiedon mukaan kaikkia koronarokotteita.

THL:n mukaan on todennäköistä, että rokotus suojaa rokotettua vakavalta koronavirustaudilta myös silloin, kun taudin aiheuttajana on virusmuunnos. Rokotevalmistajat ja lääkeviranomaiset valmistautuvat siihen, että muuntuneet virukset saattavat tulevaisuudessa ohittaa rokotteen antaman suojan. Silloin rokotteita pitää muuttaa virusmuunnoksia paremmin vastaaviksi.

Mitä s-geeninegatiivinen tarkoittaa?

Altistumistiedotteissa mainitaan usein, että ”todettu koronavirus on seulontatestissä osoittautunut s-geeninegatiiviseksi, joista suurin osa osoittautuu myöhemmin virusmuunnokseksi. Virusmuunnoksen arvioidaan olevan herkemmin leviävä, jonka vuoksi toimenpiteet ovat laajempia ja voimakkaampia”.

Mutta mitä s-geeninegatiivinen oikein tarkoittaa? Annetaan Keusoten tartuntataudeista vastaavan lääkärin Paula Kososen vastata.

– HUSissa on jo vuoden alusta lähtien suuresta osasta korona-PCR-positiivisista näytteistä tarkasteltu, onko S-geeni jäänyt negatiiviseksi. Löydös vastataan tuloksella ”SGTF” (S gene target failure)” ja löydös voi viitata kliinisesti merkityksellisen virusvariantin mahdollisuuteen.

– Suurimmassa osassa SGTF-näytteitä on toistaiseksi todettu N501Y-mutaatio eli STGF löydös viittaa vahvasti siihen, että tartunnan aiheuttaneessa viruksessa on variantti. Osa korona-PCR -positiivisista näytteistä testataan mutaatioseulonta-PCR-tutkimuksella, jolla voidaan myös todeta N501Y mutaatio.

Britannian, Etelä-Afrikan, Brasilian virusvarianteille on yhteistä mutaatio N501Y viruksen piikkiproteiinia (S-proteiinia) koodaavassa geenissä.

Suomessa todettu 25 Intian varianttitapausta – WHO lisäsi huolestuttavien koronavirusmuunnosten listalle

HS: Brittimuunnos jo valtavirus Hus-alueella – IS: Suomen koronatilanne on pahentunut nopeasti

Kommentoi

Palvelut