Nuoret ja keski-ikäiset suuntaavat keskustoihin – valtaosa kaikista muutoista tapahtuu kuntien sisällä

Kuvituskuva. Pinja Rouhiainen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Keskustat vetävät kaupunkiseuduilla opiskelemaan tulevia nuoria, kun väljemmät alueet houkuttelevat lapsiperheitä.

Tiiviisti rakennettujen alueiden vetovoima taas puree keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin.

Muuttoliikkeen dynamiikka selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) raportista, jossa ensimmäistä kertaa tarkasteltiin muuttotietoja suhteessa yhdyskuntarakenteen alueluokituksiin, jotka eivät perustu kuntarajoihin vaan esimerkiksi asukastiheyteen ja saavutettavuuteen.

Raportin tulokset kuvaavat pandemiaa edeltävää aikaa.

Maan sisäisistä muutoista kaksi kolmasosaa on kuntien sisäistä muuttoa, joka jää näkymättömiin kuntien välisissä muuttotilastoissa.

– Yhdyskuntarakenteen alueluokituksiin lasketut muuttoliiketiedot kertovat nyt ensimmäistä kertaa erityyppisten alueiden muutoista. Kuntien sisälläkin on sekä muuttovoitto- että muuttotappioalueita erityisesti ikäryhmittäin tarkasteltuna, kertoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Elämänvaiheet vaikuttavat muuttovilkkauteen ja muuttojen suuntaan. Kaksi ikäryhmää muuttaa erityisen paljon, nuoret aikuiset eli 18-23 -vuotiaat, jotka itsenäistyvät ja muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan sekä työelämään vakiintuvat ja lapsiperheet eli 24-40 -vuotiaat, jotka hakeutuvat väljemmille alueille.

Nämä muuttoliikkeen pohjavirrat ovat pysyneet samanlaisina vuodesta ja kaupunkiseudusta toiseen, Syke toteaa.

Esimerkiksi Turussa nuorten aikuisten muuttoliike keskustaan ja sen läheisyyteen sekä poismuutto tältä ydinalueelta vakiintumisiässä, 24-29 -vuotiaina, muodostavat yli neljäsosan koko Turun kaupunkiseudun muuttoliikkeestä.

Kaupunkiseutujen välillä on kuitenkin pieniä eroja. Helsingin kaupunkiseudulla tiiviit ja kerrostalovaltaiset alueet pysyvät muuttovoittoisina pidempään opintojen jälkeen, noin 30-vuotiaaksi asti.

Kaksi muutolle altteinta elämänvaihetta näkyvät kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteessa, Syke toteaa raportissa.

Nuorista aikuisista lähes joka toinen muuttaa vuosittain. He vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikeskustojen ja kampusalueiden elävyyteen.

Seuraava elämänvaihe taas kiinnittää pidemmäksi ajaksi paikalleen ja määrittää siten merkittävästi yhdyskuntarakenteen kehitystä ja elämäntapojen muotoutumista.

Monilla kaupunkiseuduilla pääosa perheasuntojen tuotannosta osuu edelleen niin kutsutulle autovyöhykkeelle, jossa asukastiheys ei riitä joukkoliikenteelle.

– Kaupunkien olisi tärkeää tukea asukkaiden kiinnittymistä alueille, joissa arki sujuu myös jalan, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Asuntopolitiikalla voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, Strandell kiteyttää.

Pieniä ja keskisuuria kaupunkiseutuja ympäröivät maaseudut ovat yleisesti muuttotappioalueita, mutta niissä on jo pidemmän aikaa näkynyt myös kaupungistumisen vastavirtoja, erityisesti 30-64 -vuotiaiden ikäluokissa.

Esimerkiksi Kainuussa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa 30-44 -vuotiaissa kaupunkialueet kärsivät muuttotappiosta mutta maaseutu on saanut pientä muuttovoittoa.

45-64 -vuotiaiden muuttoliike hajaantuu sekä kaupunkien ydinalueille että harvaan asutulle maaseudulle.

Maaseutualueilla nämä tiettyjen ikäluokkien muuttovoitot ovat kuitenkin liian pieniä näkyäkseen muuttoliikkeen kokonaistilastoissa.

Kommentoi

Palvelut