USU: Ulkomaalaisia äänestäjiä yhä enemmän kuntavaaleissa – virolaiset ja venäläiset kärjessä

Kuvituskuva. Janne Lehtonen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Kesäkuun kuntavaaleissa on selvästi aiempaa enemmän ulkomaalaisia äänioikeutettuja.

Suomessa asuvista muiden maiden kansalaisista noin 210 000 saa äänestää. Määrä on 18 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Asiasta kertoo Uutissuomalainen, jonka haastatteleman Tilastokeskuksen yliaktuaarin Markus Rapon mukaan ulkomaalaisten äänioikeutettujen määrän kasvu johtuu maahanmuutosta. Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto Suomeen on ollut voimakkaassa kasvussa, kun taas Suomen kansalaisten nettomuutto on koko 2010-luvun ollut miinuksella.

Eniten ulkomaalaisissa äänioikeutetuissa on virolaisia, lähes 42 000 eli viidennes kaikista. Toiseksi suurin ryhmä ovat venäläiset. Ulkomaalaisten osuus kaikista äänioikeutetuista on yhä pieni, alle viisi prosenttia.

Ulkomaalaisten äänestysaktiivisuus on yleensä selvästi alhaisempi kuin Suomen kansalaisten, kertoo Uutissuomalainen.

Kuntavaaleissa heidän äänestysprosenttinsa oli 19,0, kun vaalien yleinen äänestysprosentti oli 58,9. Uutissuomalaisen haastatteleman väitöskirjatutkija Josefina Sipisen mukaan matalaa äänestysaktiivisuutta selittää ulkomaan kansalaisten heikko kiinnittyminen Suomeen. Hän huomauttaa myös, että äänestäminen vaatii resursseja hankkia tietoa vaaleista. Ulkomaan kansalaisilla resursseja ja tietoa on vähemmän.

Ryhmien välillä on toki eroja. Maahanmuuttajien äänestysintoon vaikuttavat kansalaisuudesta riippumatta muun muassa lähtömaan demokratiatilanne ja poliittinen järjestelmä, kokemukset poliittisesta vaikuttamisesta, kielitaito ja osallisuuden tunne.

Sipisen mukaan esimerkiksi somalinkieliset äänestivät viime kuntavaaleissa lähes yhtä aktiivisesti kuin kantaväestö.

Kommentoi

Palvelut