Tuore tutkimus: Sisäilmaoireita kokeva vanhempi raportoi muita useammin lapsen oireilevan koulun sisäilmasta – Vaikutus jopa vahvempi kuin kosteusvaurioilla

Kuvituskuva. Riitta Ketola/Arkisto

Minna Harmaala

Vanhemmat, jotka kokevat itse oireita sisäilmasta, näkevät muita todennäköisemmin lapsensa oireilevan koulun sisäilmasta. Tämä selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin vanhempien ja lasten oireraportointiin vaikuttavia tekijöitä.

Mitä vaikeampia oireita vanhempi kokee, sitä todennäköisemmin hän raportoi lapsensa oireilevan koulun sisäilmasta. Vanhempien oma oireilu ja käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista siis vaikuttavat todennäköisyyteen raportoida lapsen sisäilmaoireilua.

Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että jos ihminen pitää jotakin tekijää haitallisena terveydelle, hän kertoo oireista enemmän kuin muut. Käsitykset vaikuttavat muun muassa oireista ja kehon reaktioista tehtäviin tulkintoihin.

– Vaikutus oireiluun oli voimakkaampi kuin esimerkiksi kosteusvaurioiden tai sisäilman epäpuhtauksien oireita lisäävä vaikutus. Se, että oireiden raportointiin liittyy monta tekijää, on tärkeää huomioida paitsi tulkittaessa sisäilmakyselyjen tuloksia, myös edistettäessä oireilevan lapsen hyvinvointia, sanoo tiedotteessa professori Juha Pekkanen.

Vanhemman oireilu lisäsi jonkin verran myös lapsen raportoimien sisäilmaoireiden määrään. Tämä yhteys oli kuitenkin heikompi kuin vanhemman raportoinnissa.

– Tässä osoitetaan ensimmäistä kertaa, että vanhempien raportoimat oireet ja käsitykset heijastuvat jopa lapsen itsensä raportoimaan sisäilmaan liitettyyn oireiluun. Vanhempien havainnoiminen on lapselle normaali tapa oppia. Tarvitsemme lisää tietoa perheiden käyttäytymismallien vaikutuksesta oireiluun ja siitä kertomiseen, sanoo tiedotteessa psykologi Sanna Selinheimo.

Tutkimuksen tulokset eivät muuttuneet, vaikka analyyseissä huomioitiin koulurakennusten sisäilman laatu, vanhempien ja lasten allergiset sairaudet sekä perheen sosioekonominen tilanne. Yhdenmukainen tulos havaittiin kahdessa erillisessä aineistossa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta toisistaan riippumatonta kyselytutkimusaineistoa: HEKS – alakoulujen sisäilmakysely oppilaille ja heidän vanhemmilleen Helsingissä 2017–2018 sekä Kansallinen sisäilmakartoitus 2018.

Ensin mainittu aineisto muodostui 1 617 alakouluikäisestä lapsesta ja kunkin heistä toisesta vanhemmasta. Sekä lapsi että vanhempi täytti oman kyselylomakkeensa.

Jälkimmäiseen kyselyyn vastasi 611 vanhempaa, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa The Indoor Air -tiedejulkaisussa.

Kommentoi

Palvelut