Ympäristö: Myös kuntalaiset halutaan aktivoida mukaan järvi-projektiin
Mäntsälän Uutisissa kerrottiin 28.4., että Mäntsälän kunta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä paikalliset toimijat ja asukkaat ovat aloittaneet Mäntsälän Kilpijärven ja Isojärven kunnostuksen suunnittelun. Mitä kaikkea siis aiotaan tehdä, ja kuinka järvet ovat päässeet näin huonoon kuntoon?
Järvien kunnosta kysyttäessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Janne Heikkisellä on selvä vastaus valmiina:
– Voisi sanoa, että siinä on periaatteessa ”vanhat synnit” taustalla.
Tällä Heikkinen viittaa muun muassa Kilpijärven valuma-alueella aikanaan sijainneeseen sikalaan sekä meijeriin, mutta myös maatalouteen yleensä.
– Siellä on tällaisia tulvaherkkiä alueita, joissa syys-, kevät- ja nykyään talvitulvatkin huuhtovat pellon pintakerroksia, ja se tuo kiintoaineita ja ravinteita järveen.
Ulkoisen rasituksen lisäksi myös järvien sisäinen tilanne on huono. Tällä Heikkinen viittaa siihen, että molemmissa järvissä on ollut talvisin happikatoa, joka on vapauttanut pohjasta fosforia, joka on taas kiihdyttänyt rehevöitymistä. Sen lisäksi matalissa järvissä särkikalojen kanta on lisääntynyt vahvasti ja kalojen möyhiessä vielä pohjaa ravinteita vapautuu entisestään.
Sellaista puuhastelua, että asukkaat pääsevät vaikuttamaan.
Muut Mäntsälän järvet ovat luokituksessa ”hyvä” tai ”tyydyttävä”. Huomio keskittyy nyt näihin kahteen järveen:
– Aikaisemmin molemmat järvet olivat luokassa ”tyydyttävä” ja putosivat nyt luokan alemmaksi ”huonoon”, ja se näkyi meilläkin näissä raporteissa ja asia on noussut esille, kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus kertoo.
Mitä siis aiotaan konkreettisesti tehdä?
– Valuma-alueilla tarkastellaan haja-asutusten jätevesiratkaisuja, koska siellä ihmisperäistenkin jätevesien seassa on ravinteita ja pitää selvittää mihin ne päätyvät, mutta kuten mainittu, niin valuma-alueilla maatalous on ratkaisevassa roolissa ja sitä yhteistyötä ja näitä kunnostustoimia kartoitetaan ja tullaan tekemään, Heikkinen kertoo.
Fyysisesti valuma-alueilla aiotaan tehdä luonnonmukaisia ojien kunnostuksia, joilla pyritään vähentämään ravinteiden ja kiintoaineiden kulkeutumista ojaverkostossa, ja samalla saataisiin vähennettyä veden tulvimista pelloille. Lisäksi tärkeää on maatalouden ympäristötoimien esittely viljelijöille, jotta toimia kohdennetaan tehokkaammin alueille, joissa ravinteita ja pintamaata huuhtoutuu.
Kalakantaa pyritään myös pitämään aisoissa:
– Järvissä nuotataan, hoito kalastetaan ja halutaan, että kuntalaiset aktivoituvat ja alkaisivat seuraamaan järven tilaa, Heikkinen lisää.
Kyseessä tulee olemaan useamman vuoden projekti, johon halutaan aktivoida myös kuntalaisia mukaan. Mitä yksittäinen kuntalainen voi asian hyväksi tehdä?
–Tarkoitus on, että ranta-asukkaat voisivat merkata ylös lomakkeelle, millaisia kalalajeja esimerkiksi katiskoista saadaan, kuinka paljon ja minkä kokoisia kaloja, Heikkinen valaisee.
Sen lisäksi suunnitelmissa on tilata kuntalaisille ”vesireppu”, jolla alueen asukkaat voisivat selvittää veden kirkkautta ja ravinnepitoisuutta.
– Sellaista puuhastelua, että asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan ja tutkimaan.
Tähän mennessä yhteistyö on ollut maanviljelijöiden kanssa sujuvaa ja moni onkin Heikkisen kertoman mukaan jo sitoutunut yhteiseen projektiin. Se on kuitenkin varmaa, että valmista ei ihan heti tule:
– Kyllä nyt puhutaan kymmenistä vuosista. Sanotaan näin, että nämä järvet, jotka ovat lähtötilaltaan huonoimpia, niin niillä voidaan saada nopeimmin näkyviin se, että suunta on paranemaan päin.
– Tuusulanjärveäkin on kunnostettu joku 30 vuotta ja se on mennyt yhden luokan ylöspäin, Heikkinen naurahtaa.
Järvien kunnon paranemiseen ei vaikutta myöskään pelkästään toimet, joita aiotaan tehdä. Leutojen ja sateisten talvien lisääntyessä ravinteiden ja pintamaan valuminen voi kiihtyä:
– Periaatteessa jos meillä tulee tällaisia sateisia ja leutoja talvia, niin huuhtoumat järviin ovat suurempia ja se voi yksistään kumota monen hyvän vuoden saannokset.
Hanke etenee vielä suunnitteluvaiheeseen, mutta kuinka paljon tällainen projekti tulee maksamaan? Heikkinen kertoo, että jokainen toimi aiotaan hakea erillisenä hankerahoituksena, mutta kokonaisuutena puhutaan ”kymppitonneista”.