Mäntsälä ja Pornainen ovat seudun ja maan hyväosaisia – nuorisotyöttömyyden vähäisyydessä Mäntsälä on koko maassa 20 parhaan joukossa

Huono-osaisuus Suomessa. Diakonia-ammattikorkeakoulun karttasivusto.

Lasse Herrala

Diakonia- ammattikorkeakoulu on selvittänyt huono-osaisuuden jakautumista maan eri osissa.

Vaasan tienoo pärjää vertailussa parhaiten. Heikoimmin menestyvät alueet ovat Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Kainuu ja Päijät-Häme.

Huono-osaisuusindeksillä on mitattu kolmea osa-aluetta: huono-osaisuuden sosiaalisia seurauksia, taloudellisia yhteyksiä sekä inhimillistä huono-osaisuutta. Osa-alueet muodostuvat yhteensä 26 eri muuttujasta.

Sosiaaliset seuraukset kuvaavat, miten huono-osaisuus vaikuttaa yhteiskuntaan.

Tällöin on tarkasteltu esimerkiksi päihteiden vaikutusta rikosten tekemiseen, lastensuojeluilmoitusten määrää tai kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää.

Taloudelliset yhteydet mittaavat, miten paljon huono-osaisuus maksaa. Tällöin voidaan laskea, kuinka paljon lastensuojeluun kuluu euroja tai kuinka paljon on asiakaskäyntejä päihdehuollossa.

Selvityksessä on seurattu myös, kuinka paljon kunnat maksavat täydentävää toimeentulotukea tai rahoittavat työmarkkinatuesta omaa osuuttaan.

Inhimillinen huono-osaisuus kuvaa, miten se vaikuttaa alueen ihmisiin. Tällöin mittareina on käytetty muun muassa itsemurha- ja alkoholikuolleisuutta sekä työttömyyslukuja kuin myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrää.

Summaamalla kaikki muuttujat yhteen saadaan kuva siitä, miten huono-osaisuus jakautuu.

Indeksiluku 100 kuvaa Suomen mediaanitasoa. Tämä tarkoittaa lukua, joka saadaan laittamalla kaikki Suomen kunnat riviin ja valitsemalla niistä keskimmäinen.

Mitä pienempi indeksi, sitä vähemmän huono-osaisuutta.

Keski-Uudellamaalla pienimmät indeksiluvut laskettaessa huono-osaisuus yhteensä ovat Pornaisissa 59 ja Mäntsälässä 85.

Mäntsälä menestyy heikoiten taloudellisia yhteyksiä arvioitaessa, jossa sen indeksiluku on 102 eli hieman mediaanin yläpuolella.

Pienin arvo on sosiaalisissa seurauksissa, 75. Pornainen on kaikilla osa-alueilla Keski-Uudenmaan kärkeä.

Keski-Uudenmaan kaupungit Järvenpää, Hyvinkää ja Kerava sijoittuvat mediaanin huonommalle puolelle, kun arvioidaan huono-osaisuutta yhteensä.

Kun tarkastellaan pelkästään muutamia muuttujia, Mäntsälä sijoittuu hienosti nuorisotyöttömyyden ja myös pitkä-aikaistyöttömyyden suhteen.

Nuorisotyöttömyyden vähäisyydessä Mäntsälä on koko maassa 20 parhaan joukossa. Paras sijoitus selvittämistäni muuttujista on kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 17-vuotiaiden indeksi 46,9.

Selkeästi mediaanin huonommalle puolelle Mäntsälä jää aikuisten mielenterveyspalveluitten käyneissä, joissa indeksi on peräti 147,3.

Koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä (17–24-vuotiaat) Mäntsälällä on myös parantamista, mediaaniarvo oli 118.

Ehkä yllättävintä vertailtaessa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrää oli, että Järvenpää sijoittuu koko maan kuntien joukossa 16. heikoiten eli sijalle 279.

– Vilkaisin Mäntsälän nuorisotyöttömyyttä osoittavan indeksin, ja se sai vertailuarvon 59,9 (= nuorisotyöttömyyttä 40 % Suomen keskitasoa vähemmän) sijoittuen kuntien välisessä vertailussa sijalle 268, sanoo tutkija Joakim Zitting Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Tilanne on Mäntsälässä melko lailla Suomen parhaimmistoa: nuorisotyöttömyyttä kyllä on, mutta selvästi vähemmän kuin muissa kunnissa.

Kunnista koko maassa huono-osaisuutta on vähiten Pedersören kunnassa, eniten Kemissä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut