Yhteistyöllä Mäntsälän järvien tila paremmaksi

Mäntsälän kunta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä paikalliset toimijat ja asukkaat ovat aloittaneet Mäntsälän Kilpijärven ja Isojärven kunnostuksen suunnittelun. Molempien järvien ekologinen tila on tällä hetkellä huono.

Jos tilaa saadaan kohennettua, paranee myös järvien virkistyskäyttöarvo. Järvillä ja valuma-alueilla tehtäviä kunnostustoimia on tarkoitus päästä toteuttamaan ensi vuonna.

– Isojärvellä ja Kilpijärvellä on suuri virkistyskäyttö- ja maisema-arvo kuntalaisille ja mökkiläisille. Kun tuli ilmi, että järvien ekologinen tila oli pudonnut huonoon luokkaan, se herätti Mäntsälän kunnan miettimään tarvittavia toimenpiteitä järvien tilan parantamiseksi, kertoo kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus Mäntsälän kunnasta.

– Olemme kunnassa iloisia, että järvien kunnostusta mietitään nyt porukalla, jossa on mukana asiantuntijoita, virkamiehiä ja alueen asukkaita. Tärkeää on, että kunnostustoimet suunnitellaan huolella ja niitä lähdetään sitten toteuttamaan, Gummerus sanoo.

Järvien vedenlaadun parantaminen on avaintekijä virkistyskäyttöarvon paranemisessa.

Kunnostuksen suunnittelu aloitettiin viljelijäkyselyllä, jossa pyydettiin ehdotuksia kunnostuskohteiksi.

– Näitä kohteita kunnostamalla saataisiin parannettua niin paikallista ruoantuotantoa kuin järvien tilaa, kertoo ympäristösuunnittelija Janne Heikkinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

– Ehdotuksia tuli mukavasti. Käymme niitä läpi viljelijöiden kanssa kesän aikana.

Myös järvien ranta-asukkaille tehtiin kysely jätevesienkäsittelystä.

– Vastausten pohjalta osaamme suunnitella oikeanlaista tiedotusta ja kunnostustoimia järvien alueella, toteaa Heikkinen.

Tulevana kesänä järjestetään koronatilanteen salliessa kylätapahtumia ja talkoita järvien alueella, joissa jokainen pääsee vaikuttamaan järvien tilan ja virkistyskäytön parantamiseen.

Kilpijärvellä viljelijänä ja kyläaktiivina toimiva Tapio Havula pitää tärkeänä monipuolista tarkastelua järvien kunnostuksiin liittyen.

– Maatalous on muuttunut ympäristöystävällisemmäksi, esimerkiksi typen ja fosforin osalta lannoitemäärät ovat tiukentuneet huomattavasti. Uskoisin, että maataloudessa tapahtuneet muutokset alkavat näkyä jossain vaiheessa, toteaa Havula.

– Toivon myös, että järven ympäristön asukkaat ja kesämökkiläiset osallistuvat aktiivisesti kunnostustoimiin ja talkoisiin.

Isojärvellä kyläaktiivina toimiva Ari Kortström toivoo järven veden laadun parantuvan siten, että vesi on aina virkistyskäyttökelpoista ja järven kalakanta vahva.

– Odotan, että saamme hyvän kunnostussuunnitelman aikaiseksi ja kaikki osapuolet lähtevät sitä omalta osaltaan toteuttamaan, sanoo Gummerus toiveikkaana.

– Hyvä yhteistyö kunnan ja kyläyhdistysten sekä paikallisten tahojen kanssa on tärkeää hankkeen onnistumiselle.

Kommentoi

Palvelut