Naisten medianäkyvyys nousi politiikassa miesten kanssa tasoihin – urheilussa naisten osuus jää silti edelleen vähäiseksi

Retrieverin media-analyysipäällikkö Eevi Alanissi. Emmi Korhonen/ STT-Lehtikuva
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Naisten näkyvyys on noussut tasoihin miesten kanssa politiikan uutisissa. Urheilussa naisten osuus sen sijaan jää edelleen pieneksi.

Tuoreen media-analyysin mukaan naiskansanedustajat kahmaisivat yli puolet eli 52 prosenttia kansanedustajien maininnoista politiikan uutisoinnissa viime vuonna.

Analyysin on tehnyt mediaseuranta- ja analyysitoimisto Retriever.

– Kansainvälistäkin huomiota kerännyt pääministeri Sanna Marinin naisvetoinen hallitus on nostanut kotimaassa politiikan uutisoinnin sukupuolijakauman tasoihin miesten kanssa. Naisten osuutta mediamaininnoissa ovat kirittäneet nimenomaan naisministerit, kertoo Retrieverin media-analyysipäällikkö Eevi Alanissi tiedotteessa.

Sukupuolijakauma näyttää sen sijaan hyvin erilaiselta ministerisalkkujen ulkopuolella. Rivikansanedustajista naiset keräävät maininnoista vain 29 prosenttia. Osuus on selkeästi alle kansanedustajien sukupuolijakauman, sillä 45 prosenttia kaikista kansanedustajista on naisia.

Analyysin kattaman kymmenen suurimman median välillä sukupuolijakaumasta ei löydy kaikkien kansanedustajien vertailussa suuria eroja, vaan naisten osuus maininnoista vaihtelee 50–56 prosentin välillä.

Ministereiden näkyvyys kuitenkin korostuu iltapäivälehdissä ja Helsingin Sanomissa, kun taas rivikansanedustajanaiset mainitaan todennäköisemmin maakuntamedioissa.

Urheilun uutisoinnissa naisten osuus maininnoista jää alle viidenneksen.

Urheilujournalismi on perinteisesti ollut sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ongelmallinen. Tämä ilmeni päämedioiden urheilu-uutisoinnissa myös viime vuonna, jossa naisten osuus urheilijoiden maininnoista jäi 18 prosenttiin.

Alanissi huomauttaa, että vuosi 2020 oli urheilun ja urheilujournalismin kannalta erityisen poikkeuksellinen, sillä koronapandemia keskeytti lähes kaiken kilpaurheilun ja yhtäkkiä oltiin tilanteessa, missä uutisoitavia urheilutapahtumia tai -suorituksia ei ollut.

– Niin miehiä kuin naisiakin painottavat lajit jäivät pääosin tauolle, ja Tokion olympialaisetkin siirrettiin. Toimittajilla oli tilaisuus tarttua myös normaalisti vähemmälle huomiolle jääviin aiheisiin, ja ilmiöuutisten ja historiajuttujen määrä kasvoi. Nämä kaikki tekijät osaltaan vaikuttavat myös uutisoinnin sukupuolijakaumaan, hän toteaa.

Mediadata osoittaa, että naisurheilijoiden maininnat vastasivat suurimmissa medioissa parhaimmillaankin alle naisten keskimääräistä kolmannesta.

– Urheilu-uutisoinnissa mainituimpien naisten joukkoon nousi suomalaisten lisäksi harva ulkomainen nimi. Miesten urheilussa myös kansainväliset nimet keräävät mainintoja, ja esimerkiksi MTV:llä kymmenen mainituinta urheilijaa viime vuonna olivat kaikki F1-kuljettajia, Alanissi sanoo.

Analyysi perustuu Retrieverin mediaseurannan kautta kerättyyn toimituksellisen median arkistoon koko viime vuodelta. Analysoituja artikkeleita oli liki satatuhatta ja printtimedioista mukana olivat muun muassa Aamulehti, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen ja iltapäivälehdet. Verkkojulkaisuista mukana olivat mtvuutiset ja Yle.

Kommentoi

Palvelut