Autoilussa ja junaliikenteessä edelleen poikkeuksellisen hiljaista – eniten vähentyneessä lentoliikenteessä ei näy elpymistä

Kuvituskuva. Kai Skyttä
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Liikenteen alkuvuosi jatkui poikkeuksellisen hiljaisena. Lentoliikenteessä ei näkynyt elpymistä ja myös raiteilla ja maanteillä liikenne on selkeästi viime vuotta matalammalla tasolla.

Koronapandemia näkyi edelleen voimakkaasti Suomen liikennemäärissä vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, kertoo Fintraffic.

Eniten pandemia on vaikuttanut odotetusti lentoliikenteeseen, jossa ei ole toistaiseksi näkynyt elpymistä. Laskeutumisia Helsinki-Vantaalle oli tammi-maaliskuussa 73 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Myös ylilennot Suomen ilmatilassa ovat edelleen alhaisella tasolla.

– Matkustusrajoitukset näkyvät voimakkaasti lentoliikenteen määrissä Suomessa. Euroopan ilmatilassa on kuitenkin nähtävissä jo tietyillä reiteillä selvää kasvua, toteaa Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus tiedotteessa.

Luojus pitää tärkeänä, että Suomen lentoliikennettä voidaan avata rokotuskattavuuden parantuessa vähintään samaa tahtia kuin muualla Euroopassa.

Raiteilla pandemia näkyy etenkin kaukoliikenteessä, jossa junien määrä tammi-maaliskuussa oli liki 20 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Sitä vastoin lähiliikenteen junamäärän lasku on ollut kuuden prosentin luokkaa.

Tavaraliikenteen määrä on käytännössä pysynyt edellisvuoden tasolla, kun huomioidaan työmarkkinahäiriön vaikutukset, Fintraffic toteaa.

Maantieliikenteessä alkuvuosi on ollut selvästi edellisvuoden vastaavaa aikaa hiljaisempi.

Tammikuussa autoja liikkui pääteillä lähes 19 prosenttia ja helmikuussa 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Maaliskuussa liikennemäärät sen sijaan taittuivat hienoiseen kasvuun verrattuna viime vuoden maaliskuussa alkaneisiin voimakkaisiin liikkumisrajoituksiin. Liikenne on ollut kuitenkin selkeästi normaalivuotta hiljaisempaa myös maaliskuussa.

Pandemiakauden liikkumisrajoituksia on noudatettu tunnollisesti, toteaa Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

– Samalla joukkoliikenteen matkustajamäärien romahtaminen on ajanut alan palvelutuottajat taloudelliseen ahdinkoon. Koska liikenteen päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteestä, on tärkeää edistää joukkoliikenteen toimivuutta ja houkuttelevuutta, jotta joukkoliikenteen suosio ei laskisi pandemian seurauksena pysyvästi, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa liikenteen digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden luoda eri toimijoiden yhteistyönä uudenlaisia, eri liikkumismuotoja yhdistäviä palveluita.

Kommentoi

Palvelut