Vähän yli puolet pitää etätöitä hyvänä työn tekemisen tapana, kertoo kysely – monien vaivana on silti apatia

Kuvituskuva. Stiina Kokkonen/Arkisto
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Yli puolet työelämässä olevista pitää jo pitkään jatkunutta etätyötä pääosin hyvänä työn tekemisen tapana.

Uhkana on kuitenkin puutuminen työpäivien vaihtelevuuden vähentyessä. Tuoreen kyselyn mukaan etätyöapatia vaivaakin jopa viidennestä tuoreen kyselyn vastaajista.

Terveyspalvelujen konsernin Mehiläisen asiakaskyselyn mukaan 53 prosenttia pitää etätyötä hyvänä työtapana. Kyselyyn vastasi 800 työelämässä olevaa henkilöä.

Etätyön hyvät puolet korostuvat selvityksessä huonoihin puoliin verrattuna. Mehiläisen työelämässä olevat asiakkaat kokivat laajasti etätyön tuovan mahdollisuuden keskittyä työn tekemiseen paremmin, vähentävän sairastamista ja lisäävän vapaa-aikaa.

– Työpsykologina näen, että tulos oli jopa odotettu. Jatkuva työn keskeytyminen, avokonttoreiden häly ja erilaiset ärsykkeet ovat vahvasti kuormitusta lisääviä tekijöitä. Niin sanottu kognitiivinen ergonomia on kotona yleensä helpommin hallittavissa, ja mahdollisuudet parempaan keskittymiseen kasvavat, sanoo Mehiläisen vastaava työterveyspsykologi Maaret von Wright tiedotteessa.

Etätyö on vaikuttanut sitä tehneisiin melko samalla tavalla riippumatta siitä, millä alalla ja missä asemassa henkilö toimii.

Kysely toi esiin myös etätöiden varjopuolia. Työergonomia on huonompi kuin työpaikalla ja iso osa vastaajista kaipaa työyhteisöä, sen tukea ja yhdessäoloa.

– Työergonomiaan työnantaja voi tuoda tukea pienillä keinoilla esimerkiksi yhdessä työterveyden kanssa. Esimerkiksi taukojumpat ja työfysioterapeutin vinkit tuovat vireyttä ja auttavat kiinnittämään oikeisiin asioihin huomiota, von Wright sanoo.

Hän pitää tärkeänä, jokainen tietää kenen puoleen voi kääntyä ja kenen kanssa voi jakaa samoja kokemuksia.

Myös työ- ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeutunut. Siihen tulee von Wrightin mukaan satsata tietoisesti.

– Perusjutut toimivat tässäkin eli läppärit kiinni päivän päätteeksi, siirtyminen muuallekin kuin tv:n ääreen ja palauttavat harrastukset. On hyvä kokeilemalla löytää itselle sopivat rutiinit, ja pitää niistä pitkäjänteisesti kiinni.

Koronapandemian myötä työelämään on hiipinyt uusi termi, etätyöapatia.

Mehiläisen kyselyn mukaan apatiaa erittäin tai melko paljon kokeneille arki on yksinäistä ja tylsää, työyhteisön tuki on kadonnut ympäriltä, oman työn merkitys on alkanut hiipua ja Teams-palaverit sekä muut etäkokouskanavat ylikuormittavat.

Usealla etätyöläisellä työpäivistä ovat jääneet pois yhteistyötapaamiset, lounaat ja palaverit.

– Työn vaihtelevaisuus on pitkälti kadonnut, kun esimerkiksi siirtymisiä, lounastapaamisia ja fyysisiä kokoontumisia ei ole. Tämän myötä moni myös tekee aiempaa paljon enemmän töitä. En rajaisi poikkeustilanteen apatiaa pelkästään etätyöhön, sillä ihminen on sama töissä ja sen ulkopuolella, kuvailee von Wright.

Etätyötä tehneistä jopa 20 prosenttia vastasi kokeneensa erittäin paljon tai melko paljon etätyöapatiaa, vain 30 prosenttia ei lainkaan. Työpsykologi näkeekin, että nyt tarvitaan yhteishenkeä ja positiivisuuteen panostamista.

– Kun työnantaja, esimiehet ja työkaverit tsemppaavat yhdessä, auttaa se pääsemään parempaan vireyteen ja mielentilaan.

Kommentoi

Palvelut