Avoimuuden puolesta – "Yhdenvertaisuus ja tasa-arvokysymykset ovat meille aika tuttuja ja velvoittavia"

Rasisminvastaista päivää vietettiin sunnuntaina 21. päivä maaliskuuta ja Mäntsälän kunta sekä mäntsäläläiset kansalaisjärjestöt ottivat vahvasti kantaa rasisminvastaisuuden puolesta.

Ehkä näkyvimpänä konkreettisena tekona kunta aloitti rasististen töhryjen ja tarrojen poistamisen katukuvasta. Tempauksen taustalle ei olla suunniteltu mitään kampanjaa, mutta kuntatekniikka tulee poistamaan tarroja normaalien työtehtäviensä ohessa.

– Tarroja poistetaan polttimella tai käyttäen jotain muuta työvälinettä materiaalin ja pinnan mukaan, ja samalla katukuvasta poistetaan aivan kaikki tarrat, Tiina Hast kunnalta kertoo.

Poltinta pyritään käyttämään mahdollisimman paljon, sillä kuntatekniikka on tehnyt ikävän havainnon, että joidenkin tarrojen alta on löydetty teräviä esineitä.

Hast kehottaakin olemaan varovainen jos tarroja aikoo itse poistaa, sillä kynsineen poistamalla voi sattua havereita.

Kunta ei halunnut vain hiljakseen poistaa tarroja, sillä poistolla haluttiin antaa selkeä viesti, että kunta ei hyväksy rasistista tai syrjivää toimintaa.

Parempi antaa positiivisia signaaleja

Esa Siikaluoma

Tilanteeseen havahduttiin joulukuussa, kun liikehuoneistoja ja joitain asuinkiinteistöjä oli sotkettu spraymaalilla, ja rasistisia tarroja alkoi ilmestyä katukuvaan.

Suomen Punaisen Ristin Mäntsälän osaston toiminnassa vuosia mukana ollut Markku Remes on samoilla linjoilla:

– Minun mielestäni se on hyvä esimerkki sellaisesta piilorasismista, kuinka meidän ympäristössämme pyritään viestimään sitä, että vastustetaan yhteisön muuttumista monimuotoiseksi.

Remes ja Saija Repo ovat myös molemmat mukana Monikulttuurinen Mäntsälä -yhdistyksessä, joka myös tekee ruohonjuuritason integraatiotyötä.

Repo kertoo, että korona on nyt vaikeuttanut toimintaa, mutta toimintaan kuuluu esimerkiksi viikoittaisia ”puhutaan suomea” -kerhoja ja leivontakerhoja.

Lisäksi uusia asukkaita pyritään auttamaan tavalliseen arkeen kiinni neuvomalla, kuinka suomalainen yhteiskunta toimii:

– Tutustutaan ja autetaan pykälä kerrallaan eteenpäin näyttämällä paikkoja ja tehdään se elämä hieman helpommaksi näille muualta tulleille ja luodaan sellainen tervetullut ilmapiiri, Remes valaisee.

– On ollut valtava ilo katsoa, kun ihmisillä on ollut nyt turvallinen elinympäristö ja tyytyväisyyttä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat heidän tukenaan, eivätkä vain torjumassa heitä.

Myös kunnan hallintojohtaja Esa Siikaluoma yhtyy siihen ajatukseen, että Mäntsälässä on sitouduttu yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen:

– Yhdenvertaisuus ja tasa-arvokysymykset ovat meille aika tuttuja ja velvoittavia ja niitä pidetään esillä.

Siikaluoma ei osaa arvioida sitä, kuinka Mäntsälän ilmapiiri vertautuu muihin kuntiin, mutta kunnan maineen ja ilmapiirin kannalta hän ei pidä näitä asioita mitenkään vähämerkityksellisinä asioina:

– Parempi antaa positiivisia signaaleja, kuin antaa sellainen kuva, että kaikki eivät ole tervetulleita kuntaan.

Siikaluoma myös muistuttaa, että tällä hetkellä Uudenmaan väestönkasvusta ja muuttoliikkeestä suurin osa on ulkomaalaistaustaisia.

Sekä Siikaluoma, että Hast muistuttavat myös tahoiltaan, että Mäntsälässä on jo nyt 16 eri kansalaisuuden omaavia ihmisiä ja kunnan kotouttamispalvelujen piiriin voi kuka tahansa hakeutua.