Loppuraskauden aikana paljon kovia rasvoja syöneiden äitien lapsilla on vielä 5-vuotiaanakin muita suurempi kehon rasvamassa ja rasvaprosentti.
Tuoreessa Hus Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa löytyi myös uusi tieto: Jos äidillä on raskausdiabetes, myös runsas omega-3-rasvahappojen saanti alkuraskaudessa on yhteydessä lapsen suurempaan rasvaprosenttiin. Tulos yllätti tutkijat, sillä raskausdiabetesta sairastamattomien äitien lapsilla vaikutus on päinvastainen.
– Tutkimuksesta ei voi vielä tehdä käytäntöön vietäviä johtopäätöksiä, vaan on syytä edelleen noudattaa suositusten mukaista raskausajan ruokavaliota. Omega-3-rasvahappoja ei siis saa jättää pois, sillä ne ovat välttämättömiä sekä sikiön kehitykselle että äidille itselleen, kertoo kuitenkin tiedotteessa tutkijatohtori Jelena Meinilä Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteen osastolta.
– Tutkimuksen lasten terveyttä ja painonkehitystä seurataan 10-vuotiaaksi asti. Haluamme myös syventää tietoamme siitä, mikä on omega-3-rasvahappojen ryhmään kuuluvien eri rasvahappojen merkitys, Meinilä sanoo tiedotteessa.
Omega-3 ja 6-rasvahappoja saadaan muun muassa ei-trooppisista öljyistä, kasviöljypohjaisista rasvalevitteistä, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja raskausaikana pienistä määristä siemeniä. Raskaana oleville suositellaan pehmeää kasviöljypohjaista leipärasvaa noin 6 teelusikallista päivässä tai 1,5–2 ruokalusikallista kasviöljyä. Lisäksi suositellaan kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.
Kovien rasvojen haitallinen vaikutus lapseen on tiedetty jo aiemmin, mutta niiden vaikutuksesta saatiin nyt lisää viitteitä.
Paljon hiilihydraatteja syöneiden äitien lapsilla oli viisivuotiaina tutkimuksen muita lapsia vähemmän rasvamassaa, mutta hiilihydraateilla ei ollut yhteyttä rasvaprosenttiin.
Äitien odotusajan ravintoaneet eivät liioin olleet yhteydessä lapsen syntymäpainoon.
Juuri julkaistussa pitkittäistutkimuksessa tutkittiin, näkyykö äidin raskaudenaikaisen ravinnon saanti lapsen painossa vielä viiden vuoden iässä.
Tutkimuksessa seurattiin 310 äiti-lapsiparin ravintoa ja painon kehitystä. Tutkimuksen äidit olivat keskimäärin lihavia eli painoindeksiltään yli 30 ja puolella heistä oli raskausdiabetes.
Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa kolmen päivän ajan 5.–18. raskausviikollaan, loppuraskauden kolmanneksella sekä vuosi ja viisi vuotta synnytyksen jälkeen. Niiden perusteella tutkijat laskivat äidin saamat hiilihydraatit, kuitu, sakkaroosi ja proteiinit sekä rasvoista omega-3-rasvahapot, omega-6-rasvahapot, kovat eli tyydyttyneet rasvahapot sekä kertatyydyttymättömät rasvahapot.
Lapsilta puolestaan mitattiin viisivuotiaina pituus, paino, vyötärönympärys, rasvamassa ja rasvaprosentti.
Jelena Meinilän tutkimus perustuu vuosina 2008–2014 tehtyyn RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimushankkeeseen sekä sen seuranta-aineistoon vuosilta 2013–2017.