Vaalikone on nuorille käyttöliittymä koko vaaleihin, eikä vain ihan nuorille – "Puhutaan konsoli- ja Commodore-sukupolvista"

Politiikka: Vaalikoneita koko äänestyshistoriansa käyttäneet konsolisukupolvet valtaavat hiljalleen äänestäjäkunnan. Erityisesti nuorille äänestäjille vaalikoneen merkitys on suuri.

Älypuhelinten vallankumous on mahdollistanut sen, että yhä useampi täyttää vaalikoneen mobiililaitteella, havainnollistaa Samo Borg. Petteri Mäkinen

Petteri Mäkinen

Ennen kaikkea nuoremmille sukupolville vaalikone on jo ensisijainen käyttöliittymä vaaleihin.

Näin tiivistää vaalitutkija Sami Borg, jonka yhdessä Kari Koljosen kanssa kirjoittama tutkimus Käyttöliittymä vaaleihin – Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmasta julkaistiin viime vuoden lopussa.

– Nuorilla on vähiten kiinnikkeitä puolueisiin ja vakiintuneita puoluekantoja. Nuoret myös luottavat vaalikoneisiin eniten suhteessa muihin ikäryhmiin.

Termi nuoretkin on vasta äänestysikään päässeitä laajempi käsite. Borg puhuu vaalikonesukupolvista, joilla vaalikone on luonnollinen osa äänestysprosessia.

– Jo tämän päivän nelikymppiset ovat aina äänestäneet vaaleissa, joissa on ollut vaalikoneita tarjolla. Puhutaan konsoli- ja Commodore-sukupolvista.

Tutkimukseen kerätty kyselyaineisto vahvistaa, että vaalikoneet lisäävät kiinnostusta äänestämiseen ja vaikuttavat ehdokasvalintaan ennen kaikkea nuorilla.

Jo tämän päivän nelikymppiset ovat aina äänestäneet vaaleissa, joissa on ollut vaalikoneita tarjolla.

Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa alle 30-vuotiaista 52 prosenttia kertoi, että vaalikoneen käyttö lisäsi kiinnostusta äänestää vaaleissa. Samasta ikäryhmästä 69 prosenttia piti vaalikoneesta saatuja tietoja hyvin tai melko tärkeänä, kun äänestyspäätöstä tehdään.

Keski-iän ylittäneistä 50–59-vuotiasta saman tunnusti 34 prosenttia ja yli 69-vuotiaista 15 prosenttia.

– Erot ikäryhmien välillä ovat yhä suuret ja suoraviivaiset. Kaikkein vanhimmat ikäluokat ovat jääneet lähes tyystin vaalikoneidenkäytön ulkopuolelle.

Miesten ja naisten vaalikoneiden käytöllä ei tutkimuksen mukaan ole merkittäviä eroja.

Ahkerimmin vaalikoneita käyttävät koulutetuimmat henkilöt. Kärjessä ovat opiskelijat, ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat.

– Kaikissa ikäryhmissä on poliittisesti aktiivisia ihmisiä, jotka ovat vaalikoneiden "heavy usereita".

Vaalikoneisiin luotti vastaajista 54 prosenttia. Peräti 67 prosenttia oli sitä mieltä, että vaalikoneet kertovat hyvin ehdokkaiden arvoista.

Vaalikoneita on ollut Suomessa käytössä jo yli 20 vuotta.

Vaalikonesukupolvien levittäytyminen yhä vanhempiin ikäryhmiin taannee sen, ettei vaalikoneiden merkitys ole vähenemässä.

Borgin mukaan niiden keskeinen menestysresepti on ollut se, että ne ovat pysyneet suoraviivaisina, yksinkertaisina ja helppokäyttöisinä.

– On vaikea ennakoida, miten vaalikoneet tai niiden rooli muuttuvat esimerkiksi 2040-luvulle.

Suurin kuviteltavissa oleva harppaus olisi se, että vaalikoneesta pääsisi tulevaisuudessa suoraan äänestämään.

Tässä Borg on skeptinen. Oikeusministeriössä nettiäänestystä on pohtinut parikin työryhmää

– On päädytty siihen, että riittävän tietoturvallista tapaa ei ole näköpiirissä. Myöskään riittävän varmaa tapaa ei ole vielä siihen, että äänioikeutettu antaa varmasti nettiäänen itse, tietää Borg.

Tausta

”Media hoitanut vaalikoneet laadukkaasti Suomessa”

Vaalikoneet ovat olleet Suomessa hyvässä hoidossa journalistisella uutismedialla, arvioi vaalitutkija Sami Borg.

Borgin mukaan vaalikoneiden keskeinen asema Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Taustalla on tutkijan mukaan suurelta osin se, että uutismediat ottivat jo alussa vaalikoneet omakseen ja ovat tuottaneet niitä laadukkaasti.

– Siksi vaalikoneilla on erittäin hyvä mediahuomio. Monissa maissa vaalikoneet ovat jääneet akateemisiksi hankkeiksi. Myös etujärjestöjen tuottamat vaalikoneet ovat siksi jääneet media vaalikoneita vähemmälle huomiolle.

Muita keskeisiä suosion syitä ovat internetin käytön nopea leviäminen, netin käytön edullisuus ja älypuhelinten vallankumous.

– Lisäksi suomalainen vaalijärjestelmä on ehdokaskeskeinen ja vaaleissa on paljon ehdokkaita. Juuri silloin tarvitaan vaalikoneita.

Kommentoi

Palvelut