Huoli Keusoten säästötarpeista – "Talouden hallinta näyttää nyt vahvasti ohjaavan päätöksentekoa Keusotessa"

Asukkaat: Säästöjä pitäisi saada hallinnosta, ei palveluja karsimalla.

Kellokosken ja Jokelan sosiaali- ja terveysasemien palvelut ovat tärkeitä paitsi ikäihmisille, myös lapsiperheille, muistuttavat Aarno Järvinen (vas.), Kirsti Ruislehto ja Antton Hägglund. Sauvo Jylhä

Satu Jalo

Vuonna 2019 aloittaneen Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän eli Keusoten palvelulupaus on: ”Saan laadukasta palvelua tarpeideni mukaisesti”. Jokelassa, Kellokoskella ja Etelä-Mäntsälässä on kuitenkin herännyt huoli lähipalveluista.

Kellokosken Eläkeläiset ry perusti syksyllä sote-toimikunnan, jonka tehtävänä on seurata sote-palveluiden tilannetta ja kehitystä Kellokoskella, ja tarvittaessa antaa palautetta niistä. Toimikunnan puheenjohtaja on Kirsti Ruislehto.

Jokelan ja Kellokosken terveysasemien palveluista ovat huolissaan myös Jokelan Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja Aarno Järvinen ja Hyökännummen asukasyhdistyksen entinen puheenjohtaja Antton Hägglund, joka on myös Mäntsälän kunnanvaltuutettu (kesk.) ja Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja sekä Keusoten valtuutettu.

– Se, millaisia palveluja Jokelan ja Kellokosken terveysasemilla tarjotaan, koskettaa yhteensä yli 11 000 tuusulalaista ja arviolta vajaata 2 000 etelämäntsäläläistä, jotka käyttävät myös kyseisiä terveysasemia.

Keusote käynnisti tuottavuusohjelman, jolla tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää 40 miljoonan euron edestä vuosina 2020–2022.

Kolmikko on huolissaan siitä, että Keusotessa tehdään nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa päätöksiä raha edellä.

– Talouden hallinta näyttää nyt vahvasti ohjaavan päätöksentekoa Keusotessa. Kuitenkin ennen päätöksiä tulisi aina tehdä vaikutusten arviointi. Säästäminen yhdessä kohtaa voi helposti lisätä menoja toisaalla ja heikentää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluiden saavutettavuutta. Kuntalaisten palveluiden täytyy olla keskiössä, ei suinkaan tehokkuuden ajattelun.

– Toimivan organisaation rakentaminen vaatii 3–5 vuotta. Keusotessa siirtyi ensin järjestämisvastuu ja vuoden päästä siitä tuotantovastuu, vaikka olisi pitänyt ottaa 2–3 vuoden lisäaika ennen kuin tuotantovastuu siirrettiin Keusotelle. Palveluja pitäisi parantaa, vaikka se tulee maksamaankin, sanoo Aarno Järvinen, joka on Tuusulan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan puheenjohtaja sekä kunnanvaltuutettu (sd.).

– Me Jokelassa haluamme, että toimivia palveluita ei leikata ennen kuin uudella tavalla tuotetut palvelut on toimiviksi todettu ja kuntalaiset ovat ottaneet ne omakseen. Keusoten leikkaukset ovat ehdottoman tuomittavia ja lähipalveluiden pitää säilyä täällä, niin kuin myös Kellokoskella, Pornaisissa ja Rajamäessä, sanoo Järvinen.

Esimerkkinä Keusoten mukanaan tuomista heikennyksistä kolmikko kertoo laboratoriopalvelut, joita Kellokoskella sai ennen viitenä päivänä viikossa.

Lisäksi asukkaiden käytettävissä oli viitenä päivänä viikossa myös Kellokosken sairaalan Husin laboratorio.

Jokelassa laboratorio on auki vain kaksi päivää viikossa.

– Yritin tänään varata laboratorioaikaa koemielessä. Kellokoskelle olisin päässyt parin viikon päästä, Jokelaan kuukauden päästä ja Hyrylään vielä tänään, Ruislehto kertoo.

Julkisten kulkuneuvojen käyttäminen on Pohjois-Tuusulassa haasteellista.

– Autottomien on todella hankala kulkea täältä vaikkapa Hyrylään, eikä kaikilla ole varaa Kela-taksiin. Olen myös kuullut, että autottomia pompotellaan paikasta toiseen, sanoo Ruislehto.

Kolmikko tuo esille myös huolensa Pohjois-Tuusulan ja Etelä-Mäntsälän houkuttelevuudesta, kun kuntiin yritetään saada uusia asukkaita.

– Lähipalvelut ovat tärkeitä paitsi ikäihmisille, myös lapsiperheille.

Hägglund muistuttaa, että Mäntsälän eteläosien väestön palvelut ovat hoituneet monipuolisesti Kellokosken ja Jokelan terveysasemilla, eikä Mäntsälän kirkonkylän terveysaseman kapasiteetti riitä vastaamaan kirkonkylän ja muiden kylien kasvavaan palvelutarpeeseen.

Kolmikon mukaan säästöjä tulisi hakea Keusoten hallinnosta, ei palveluita karsimalla.

– Kuntien työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä Keusoteen. Keusoten hallinto on todella raskas, ja työntekijöitä olisi nyt siirrettävä uusiin tehtäviin, jos toiminta ja talous sitä edellyttävät.

Keusoten terveyspalvelujen ja sairaanhoidon vs. palvelujohtaja Susanna Pitkänen muistuttaa, että koko Keusoten alueella on 200 000 ihmistä, joiden palveluista pitää huolehtia.

– Palveluiden verkostosuunnitelmassa ei ole suunniteltu lähipalvelujen lakkauttamista. Toimintoja yhdenmukaistetaan ja tavoitteena on, että keskeiset palvelut saa kaikilta terveysasemilta. Käyttöön otetaan myös etäpalveluja, jotta tietyt palvelut voidaan viedä kotisohvalle esimerkiksi puhelimen tai videokuvan välityksellä. Mutta vain, jos asiakas haluaa.

Pitkänen muistuttaa, että Keusoten alueella on 10 terveysasemaa, ja asiakas voi terveydenhuoltolain mukaisesti valita niistä minkä tahansa.

– Röntgen- ja laboratoriopalvelut ostamme Hus Diagnostiikkakeskukselta, ja laboratoriopalveluiden supistaminen Jokelassa ja Kellokoskella liittyy Husin sisäisiin järjestelyihin. Heillä on 40 toimipisteen verkosto, joten esimerkiksi kellokoskelainen voi hyvin käydä myös vaikkapa Järvenpäässä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut