Kiinteistövinkki: Lukija kysyy metelistä taloyhtiössä

Marika Sipilä

Tällaisena poikkeusaikana viettävät ihmiset paljon aikaa kotona. Siitä on seurannut myös enemmän meteliä, häiriöilmoituksia ja erityisesti etätyöntekijät ovat kokeneet työrauhan häiriytymistä. Yhdistyksen jäsenneuvontapuheluissa on aihe ollut myös usein esillä.

On ymmärrettävä, että kerrostalossa ei ole samanlaista omakotitalon rauhaa. Normaalit asumisen äänet ja tuoksut tulevat seinän, katon sekä ikkunoiden kautta.

Koira saattaa haukkua, lapset kiljua, ruoka suorastaan haista, musiikin ääni pauhata ja ihmiset korottaa ääntään juhlatunnelmissa. Mikä sitten on normaalia ja mitä ääniä pitäisi sietää?

Erityisesti nyt kun kotonaolo pitkälti jatkuu kokoontumisrajoitusten myötä, saattaa varsinainen metelöinti yltyä entisestään. Kovaääninen musiikki ja juhliminen yömyöhään katsotaan menevän jo metelöinnin puolelle.

Varsinkin tällaisia tilanteita varten on hyvä aika ajoin muistuttaa asukkaita taloyhtiön järjestyssäännöistä, joissa tulisi mainita muun muassa aika, jolloin yhtiössä tulee olla hiljaista.

Yleensä tämä on kello 22 ja 7 välillä ja tarkoittaa, että asukkaiden tulee silloin välttää kovaa meteliä. Koska asukas vastaa myös vieraistaan, on asukkaan velvollisuus saattaa vierailleen tiedoksi yhtiön säännöt.

Jotta säännöt olisivat kaikilla asukkailla muistissa, on ne hyvä käsitellä ja hyväksyä yhtiökokouksessa sekä laittaa näkyville taloyhtiön mahdolliselle ilmoitustaululle tai jakaa suoraan asuntoihin.

Jos asukas on järjestämässä juhlia ja epäilee niiden aiheuttavan pienintäkään meteliä, olisi juhlista kohteliasta kertoa naapureille jo etukäteen. Tällöin myös hiljaisuusajan jälkeiset äänet voi kertaluontoisena ymmärtää.

Sama pätee remonttiääniin, jotka voivat ajallisesti asettua päiväsaikaan, mutta aiheuttaa suunnatonta meteliä. Loputtomiin jatkuva juhlinta tai remontointi ei ole sallittua, ei edes päivällä.

Miten metelöintiin puututaan? Kun asukas on kirjallisesti ilmoittanut häiriöstä joko isännöitsijälle tai hallituksen jäsenelle, tulee heidän puuttua asiaan välittömästi.

Myös poliisin voi asukas kutsua paikalle, jos tilanne sitä vaatii. Mitä kauemmin häiriöitä kestetään, sitä luultavammin häiriön aiheuttaja voi olettaa käytöksen olevan normaalisti hyväksyttyä yhtiössä.

Ja ensimmäisessä omassa asunnossaan asuva nuori ei välttämättä ole tietoinen äänten kuulumisesta ja metelin aiheuttamasta häiriöstä.

Koska tilanteet ja ihmiset ovat erilaisia, on häiriötilanteisiin suhtauduttava maltilla. Suositeltavaa onkin ensin keskustella häiriön aiheuttajan kanssa, kuunnella mitä hänellä on häiriöilmoituksesta sanottavana ja kehotettava häntä välttämään uusia häiriöitä.

Jos tilanne uusiutuu, voi seuraavaksi antaa hallituksen huomautuksen asukkaalle. Se tulisi antaa tiedoksi myös asukkaan mahdolliselle vuokranantajalle.

Jo huomautusta varten olisi hyvä olla selkeä näyttö siitä, että kyseessä on juuri tämä henkilö tai asunto, josta häiriötä tulee. Näytön tueksi tulisi naapureilta saada tarkempia kirjauksia myös häiriöajoista.

Jos tapaus äityisi lopulta ihan käräjille asti, nämä kirjaukset ja kirjaajan todistelu ovat tärkeitä näyttöjä.

Taloyhtiö voi kovimmillaan puuttua häiriötilanteessa huoneiston hallintaanotolla.

Mutta yksittäinen, vaikkakin vakava häiriötilanne ei voi siihen johtaa, vaan se edellyttää yleensä tietynlaista jatkuvuutta sekä muita muotosäännöksiä kyseisen prosessin tueksi.

Hallintaanottoa edeltää hallituksen varoitus hallintaanotosta, ja jos ensimmäinen huomautus ei johda häiriön loppumiseen, saattaa varoitus olla tehokkaampi keino.

Huoneiston hallintaanotto on iso toimenpide, mutta käytettävissä, jos mikään muu ei toimi. Ja liikaa ei voi muistuttaa siitä, että monet asiat järjestyvät hyvällä viestinnällä, suullisella ja kirjallisella.

Kiinteistöliitto Uusimaan juridistekninen asiantuntemus on jäsenyhtiöiden käytettävissä myös häiriötilanteissa.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.ukl.fi/palvelut

Kirjoittaja on Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Palsta palvelee kaikkia taloyhtiöissä asuvia ja niissä osakkeita omistavia.

Palstalle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen marika.sipila@ukl.fi

Kommentoi

Palvelut