Koronarokotukset etenevät rokotusjärjestyksen mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tällä haavaa rokotetaan yhtä aikaa ikääntyneitä ja niitä alle 70-vuotiaita, jotka kuuluvat taustasairautensa vuoksi koronavirustaudin riskiryhmään.
Kaikki 70 vuotta täyttäneet rokotetaan ikäjärjestyksessä.
– Rokotusten pääpaino on tällä hetkellä ikääntyneiden rokotuksissa, sillä yli 70 vuoden ikä altistaa kaikkein voimakkaimmin vakavalle koronavirustaudille, toteaa THL:n ylilääkäri Tuija Leino tiedotteessa.
Leinon mukaan nämä rokotukset ovat erittäin tärkeitä, jotta pystytään ehkäisemään kuolemia ja sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia.
– Samasta syystä kaikki 70 vuotta täyttäneet rokotetaan ikäjärjestyksessä eikä sen perusteella, onko ikääntyneellä myös jokin vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus.
Ikääntyneille eli 70 vuotta täyttäneille tarjotaan rokotusta vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpaan. Ensin rokotetaan 80 vuotta täyttäneitä, sen jälkeen yli 75-vuotiaita ja lopuksi yli 70-vuotiaita.
Hoivakodeissa asuvien ikääntyneiden rokotusten odotetaan valmistuvan helmikuun aikana.
Yli 80-vuotiaiden rokotukset käynnistyivät tammikuussa ja monissa kunnissa rokotusaikoja ryhdytään avaamaan helmikuun puolivälin tienoilla vähitellen myös yli 75-vuotiaille.
THL:n mukaan kaikissa ikääntyneiden rokotuksissa käytetään mRNA-rokotteita, joiden suojatehosta myös ikääntyneillä on jo riittävästi tutkimuksin osoitettua näyttöä. Näitä rokotteita ovat BioNTech-Pfizerin ja Modernan koronarokotteet.
Yhtä aikaa ikääntyneiden rinnalla rokotetaan niitä alle 70-vuotiaita, jotka kuuluvat koronavirustaudin riskiryhmään.
Riskiryhmät rokotetaan AstraZenecan adenovirusvektorirokotteella.
THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio painottaa, että kunnat pystyvät pistämään kaikki saadut rokoteannokset.
– Haasteena on, että kunnat pystyvät tarjoamaan rokotusaikoja vähän, koska rokotteita saadaan maahan vähän. Rokotusaikoja avataan varattaviksi lisää sitä mukaa, kun rokotteita saadaan, hän toteaa.
Kaikkien koronarokotteiden annosväli on tällä hetkellä 12 viikkoa, eli toinen rokoteannos pistetään kolme kuukautta ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Annosväliä on pidennetty, jotta ensimmäistä rokoteannosta ja sen tarjoamaa suojaa voidaan tarjota yhä useammalle.
– Tiedon siitä, mitä ryhmää milloinkin rokotetaan, saa seuraamalla oman kunnan viestintää esimerkiksi verkkosivuilla ja paikallislehdissä. Oma rokotusvuoro ei voi mennä ohi, sillä jokaisen ryhmän rokotukset jatkuvat niin pitkään, kuin rokotuksille on tarvetta, Kontio muistuttaa.