Rakentamisen suunta selvillä – tavoitteena 212 asuntoa vuodessa

Kaavoitus: Rakentaminen keskittyy jatkossakin keskustan alueelle

Rakentaminen keskittyy määrällisesti asemakaava-alueelle. Apposen taloon tulee valmistuessaan 71 uutta asuntoa. Jesse Helminen

Jesse Helminen

Mäntsälän kunnan uusi, vuosien 2021–2026 asunto-ohjelma pyrkii vastaamaan vuokra-asuntomarkkinoiden kiristyneeseen kilpailuun. MAL-sopimuksessa Mäntsälä on sitoutunut rakentamaan 212 asuntoa vuodessa.

Aiemmalla sopimuskaudella 2016–2019 Mäntsälän tavoitteena oli rakentaa 768 asuntoa. Sopimuskauden aikana uusia asuntoja valmistui 485 eli 63 prosenttia tavoitteesta.

Täytyy kuitenkin huomioida, että suurin osa asunnontuotannosta on kerrostaloja, joiden valmistuminen tuo kertasysäyksellä vuoden saldoon useita kymmeniä asuntoja:

– Rakentaminen heiluu aina vuosittain sen mukaan, mitkä hankkeet valmistuvat. Yksi kerrostalo muuttaa tilastoja todella paljon, kun sopimuskaudella mitataan valmistuvien asuntojen määrää, kertoo kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus.

Gummerus on tyytyväinen edelliskauden tavoitteisiin, sillä vuokra-asunnoissa päästiin 90 prosenttiin tavoitteesta.

Aina ei voi mennä sopimukset ja tavoitteet edellä, eikä kaikki rakentaminen ole tietenkään kunnan käsissä.

– Pyritään siihen, mutta asuntomarkkinat sen lopulta ratkaisee, kun pääsääntöisesti rakentaminen on yksityistä rakentamista.

MAL-sopimuksen tarkoituksena on vetää niin sanotusti suurempia linjoja koko alueen rakentamisen suhteen, ja jokainen kunta hoitaa sitten oman osansa:

– MAL-sopimuksen idea on, että kunnat sitoutuvat edesauttamaan asuntohankkeita, ja vastineeksi valtiot edistävät alueellisia liikennehankkeita, Gummerus selventää.

Mäntsälän kunnan kasvun strategiana on, että väkimäärä kasvaa prosentin vuosivauhdilla ja kasvusta 70 prosenttia ohjautuisi asemakaava-alueelle ja 30 prosenttia kyliin.

Myös kunnan rakentamisessa painotetaan rakentamista taajamiin ja tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin MAL-sopimus ohjaa rakentamista alueille, joihin voidaan keskittää julkisen liikenteen palveluja nyt tai tulevaisuudessa, mutta suhdeluku näyttää myös siksi tältä, koska kaava-alueille rakennetaan pääsääntöisesti kerros- ja rivitaloja.

– Tässä on merkittävää se, kun tarkastellaan asuntojen lukumäärää, niin taajamaan tehdään kerrostaloja ja rivitaloja, ja suhdeluku painottuu sen vuoksi kaava-alueille.

– Esimerkiksi nykyisistä rakennusprojekteista kun Apponen valmistuu, niin tilasto näyttää hyvin keskusta painotteiselta, kun kerralla tulee 71 uutta asuntoa.

Kaikki rakentaminen ei silti keskity taajamaan. Asuntokantaa lisätään täydennysrakentamisella, kun esimerkiksi omakotitaloja korvataan rivitaloilla niin kylissä kuin asemakaava-alueellakin.

Asunto-ohjelmasta myös selviää kunnan muut tulevat rakennushankkeet. Kaunismäen ja asemanseudun alueelle valmistuu Kunta-asuntojen hankkeena vuoden päästä noin 100 asuntoa ja entisen S-marketin, eli nykyisen RTV:n väistötilan kaavoitus Karhulanmäen alueella on etenemässä.

Lempivaara/Rauhanmäki alueella on Gummeruksen mukaan tehty ensimmäiset tonttiluovutukset ja Vuolteenpellon kaava, Hirvihaarantien risteyksen toisella puolella on etenemässä.

– Tällä aikataululla ne saadaan tällä kaudella valmiiksi, kertoo Gummerus.

Itse rakentamisessa pyritään energiatehokkuuteen. Kyseessä on valtakunnallinen trendi, jota asunto-ohjelmassa haluttiin jo ennakoida:

– Nämähän on sellaisia valtakunnan politiikasta tulevia tavoitteita, jotka ovat nyt pinnalla ja voi olla, että jatkossa ne näkyvät rakennusluvan edellytyksissä, joten kaikkien, jotka alkavat rakentamaan tulisi miettiä, että millaisia panostuksia aikoo tehdä.

MAL-sopimus

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä solmittavan maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen tavoitteena on monipuolinen asuntotuotanto sekä maankäytön, liikennejärjestelmän ja -investointien yhteen-sovittaminen.

MAL-sopimuksia on tehty vuodesta 2008 lähtien.

Asiantuntijoita kunnista, Uudenmaan liitosta, HSY:ltä, HSL:stä ja KUUMA-seudulta.

Toimenpiteiden määrittämistä ja keinoja seudulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen lyhyellä aikavälillä (2030) ja varautumista toimintaympäristön muutoksiin pitkällä (2050) aikavälillä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut