Ennakkotiedot Keski-Uudenmaan seurakuntien väkimäärän kehityksestä kertovat, että kirkosta eroamisia oli viime vuonna edellisvuotta vähemmän. Lopullinen tilasto tarkentuu vielä, mutta kirkon jäsenmäärän kato on hieman taittunut, vaikka jäsenmäärä on edelleen laskusuunnassa.
Mäntsälässä kirkosta erosi viime vuonna 130 henkilöä, kun vuonna 2019 eronneita oli 165. Kirkkoon taas liittyi edellisenä vuonna 64, kun vuoden 2019 luku oli 53.
Luvut ovat pieniä ja kokonaisuudessaan seurakunnan jäsenmäärä laskee, mutta eroamistrendi näyttäisi taittuvan.
– En osaa suoraan sanoa, muta helppo olisi sanoa, että vuoden aikana ihmisillä on ollut niin paljon muuta ajattelemista ja aina vaikeina aikoina tukeudutaan perinteisiin instituutioihin – joihin kirkkokin lasketaan – ja ne luovat turvallisuutta tähän sekavaan maailmaan, pohti Mäntsälän seurakunnan kirkkoherra Mikko Seppälä.
Kuinka tarkalla silmällä jäsenmäärän kehitystä seurakunnassa tarkkaillaan?
– Ainahan ne tulee katsottua kollegoiden kanssa ja viestiteltyä, ja samanlaiset trendit ne on olleet suuremmissakin seurakunnissa.
Vaikeina aikoina tukeudutaan perinteisiin instituutioihin.
Kirkkoherra Mikko Seppälä
Seurakunnat ovat joutuneet järjestelemään toimintaansa aina sen mukaan, kun yhteiskunta on rajoittanut kokoontumisia. Seppälä mainitsee, että periaatteessa Suomen uskonnonvapauslaki sallisi kirkolliset kokoontumiset, mutta Mäntsälässä on tehty periaatepäätös sen suhteen, että toiminnassa mennään turvallisuus edellä.
Se on tarkoittanut sitä, että kirkon toiminnasta on täytynyt karsia kaikki kokoava toiminta, mutta Seppälää on ilahduttanut seurakunnan mielikuvitus ja muuntautumiskyky:
– Onhan se silti sellaista selviytymistaistelua, joka on vaatinut verkkotoiminnan haltuunottoa.
– Itse en ole yhtään tietotekniikkaihminen, mutta onneksi henkilökunnasta on löytynyt sellaista osaamista ja olemme voineet tehdä melko onnistuneen digiloikan, Seppälä arvioi.
Seurakuntalaiset ovat löytäneet jumalanpalvelusten suoratoistot ja vaikka joulukuussa jouduttiin perumaan suuret joulukirkot ja konsertit, niin videokuvan välityksellä joululauluja seurasi parhaillaan jopa noin 2000 katsojaa.
Vaikka kokoava toiminta on ollut ajoittain tauolla, on seurakunta pystynyt silti paneutumaan yhteen kirkon ydintehtävistä: avustustyöhön.
– Kirkon keskusrahasto on myöntänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamastaan valtionavustuksesta muutama tuhat euroa diakoniseen työhön ja sitä työtä on jatkettu myös tämän vuoden puolelle, Seppälä kertoo.
Tulevan kirkkovuoden ohjelmasta ei ole vielä tietoa ja kuten Seppälä aiemmin mainitsi, aikoo kirkko seurata ohjeistuksessa viranomaisia:
– Mennään muun yhteiskunnan mukana päivä kerrallaan ja toivotaan parasta.
– Viime vuonna kesällä vähän hölleni, mutta toivoisihan sitä, että miksei aikaisemminkin, kun on pääsiäinen, Seppälä pohtii.