Hampaita paikataan edelleen paljon, kertoo tutkimus – "Perimmäistä syytä eli kariesta ei hoideta kunnolla"

Kuvituskuva. Katja Juurikko
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Hammaslääkärissä ei käydä ennalta, vaan vasta sitten kun hampaissa alkaa oireilu. Tämän takia hampaita on korjattava paljon.

Tutkimusten valossa suomalaisilla on muihin länsieurooppalaisiin verrattuna paljon sekä kariesta että hammaspaikkoja. Merkittävä osa hammaslääkärin työajasta kuluu aiemmin tehtyjen paikkojen korjaamiseen ja uusimiseen eri syistä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) ja Helsingin yliopistossa selvitettiin, kuinka monta ja minkä kokoisia paikkoja suomalaisille on tehty yksityisen hammaslääkärin vastaanotolla.

– Selvitimme, miten suomalaisten viime vuosikymmeninä parantunut hampaiston kunto näkyy hammashoidossa. Aloitimme yksityishammaslääkäreistä, kertoo tiedotteessa erikoishammaslääkäri Ulla Palotie Husin suusairauksien opetus- ja hoitoyksiköstä.

Syksyllä julkaistu tutkimus perustuu Kelan hoitokorvausrekisterin tietoihin 2012–2017. Yksityiset hammaslääkärit hoitivat tuona aikana joka vuosi noin miljoona potilasta.

Korjaavan hoidon määrä oli tutkimuksen mukaan vähentynyt yksityisellä sektorilla vain vähän.

Vuonna 2012 korjaavaa hoitoa tehtiin potilaista noin 65 prosentille ja 2017 noin 61 prosentille. Hammaspotilaat saivat yhden vuoden aikana keskimäärin puolitoista hammaspaikkaa, eniten tehtiin pieniä hampaiden korjauksia.

– Hampaita paikataan paljon ja se vie edelleen suuren osan hammaslääkäreiden työajasta, Ulla Palotie sanoo.

Hampaiden korjausten suuren määrän arvioidaan johtuvan siitä, etteivät suomalaiset hakeudu hammaslääkäriin ennaltaehkäisevästi, jolloin paikkausta ei tarvita, vaan vasta kun oireilevat tai muuten kokevat tarvitsevansa hammashoitoa. Tämän puolestaan arvellaan toisaalta johtaneen siihen, että yksityishammaslääkärit saattavat korjata hampaita ja aiemmin tehtyjä paikkoja kenties hieman etuajassa.

Pienemmät kuin kolmen pinnan korjaukset yleistyivät. Tämän arvellaan johtuvan aiempaa pienemmistä paikkauksista, jossa hammasta korjataan vasta kun vaurio ei ole enää pidettävissä omahoidolla puhtaana tai vanhojen paikkojen korjaamisesta siten, että vanhan paikan viereen tehdään pieni korjaus.

– Taustalla saattaa myös olla se, ettei Suomessa hoideta kunnolla perimmäistä syytä eli kariesta, jota on edelleen liikaa. Hammaslääkärit näyttävät keskittyvän hammasvaurioiden korjaamiseen ennemmin kuin niiden synnyn ehkäisemiseen, Palotie toteaa.

Ratkaisuksi suomalaisten hampaiden huonoon kuntoon Palotie kaipaa parannusta myös ravintotottumuksiin ja omahoitoon eli hampaiden ja hammasvälien tehokkaaseen puhdistamiseen.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki ne suomalaiset 20-89 -vuotiaat, joita oli hoidettu yksityishammaslääkärissä ja jotka ovat saaneet käynnistään sairausvakuutuskorvauksen.

Ikäryhmien välillä oli eroja. Alle 50-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden potilaiden määrä on vähentynyt ikäryhmistä eniten.

Kommentoi

Palvelut