Elinsiirtoja tehtiin koronasta huolimatta liki ennätysmäärä – munuaissiirtoihin tullutta muutosta hyödynnettiin viime vuonna ensimmäisen kerran

Kuvituskuva. Mika Strandén
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Koronapandemia ei juurikaan vaikuttanut elinsiirtoihin, joita tehtiin viime vuonna kautta aikain toiseksi eniten.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) tehtiin viime vuonna yhteensä 408 elinsiirtoa, joista 20 tehtiin lapsille.

Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty Husiin. Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Meilahden sairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.

Mahdollisista luovuttajista tuli enemmän yhteydenottoja kuin koskaan aikaisemmin, tiedottaa Hus. Elinluovutuksen mahdollisuus muistettiin kaikissa sairaaloissa. Kuolleita elinluovuttajia oli 121.

Teho-osastoilla oli koronapotilaiden lisäksi valmius hoitaa elinluovuttajia.

Viime vuonna tehtiin 263 munuaissiirtoa. Eläviltä luovuttajilta tehtiin munuaisensiirtoja ennätykselliset 31, vaikka näitä ei tehty koronaviruspandemian takia lähes kahden ja puolen kuukauden aikana.

Maaliskuussa 2019 voimaan astunut lainmuutos mahdollisti eläväluottajasiirrot ystävän lisäksi myös anonyymiltä luovuttajalta, joista ensimmäinen tehtiin viime vuonna.

Maksansiirtoja tehtiin 75, joista lapsille kahdeksan. Husissa tehtiin myös yksi suolensiirto ainoana Pohjoismaista viime vuonna.

Haimansiirtoja tehtiin 26 henkilölle, mikä on eniten Pohjoismaista.

Sydänsiirtoja tehtiin yhteensä 22 aikuis- ja lapsipotilaille ja keuhkonsiirtoja 21 aikuispotilaille. Hätätilanteita lukuun ottamatta toiminnassa oli noin kuukauden tauko koronaviruspotilaiden hoidon takia.

Sydänsiirrettä odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi 40 prosenttia.

Viime vuoden lopussa elinsiirtoa odotti 541 potilasta. Vuosittain yli kymmenelle prosentille ei löydy soveltuvaa siirrännäistä ajoissa, vaan he menehtyvät.

Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Tiedossa oleva elinluovutustahto varmistaa mahdollisuuden pelastaa toisen ihmisen henki, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto.

– Jokainen, joka haluaa auttaa kuolemansa jälkeen pelastamaan toisen ihmisen hengen, voi ilmaista myönteisen elinluovutustahdon. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. Myös ikääntynyt voi olla elinluovuttaja, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa tiedotteessa.

Elinluovutustahdon voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla, mobiilisovelluksella, kirjaamalla tiedon Omakantaan tai vain kertomalla sen läheisilleen.

Moni vaikeakaan perussairaus ei estä elinluovutusta, oleellista on, että luovutettava elin on terve. Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B - tai hiv-infektio estävät kuitenkin luovutuksen.

– Elinsiirtoja pelastaa saajansa hengen tai ainakin parantaa merkittävästi elämänlaatua. Suurin osa elinsiirron saaneista saa vuosia lisäaikaa ja palaa normaaliin elämään esimerkiksi opiskelemaan tai työhön. Elinsiirto on kirjaimellisesti lahja elämälle, Inomaa kertoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut