Mäntsälälle tartuntaa kohti 145 000 euroa koronatukea

Lasse Herrala

Valtio on myöntänyt valtionosuuksina erilaista koronatukea kunnille viime vuonna kaikkiaan yli kolme miljardia. Tähän summaan on laskettu mukaan sairaanhoitopiireille myönnetty 600 miljoonaa euroa.

Peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksenä maksetun 1.5 miljardin euron tarkoituksena on ollut helpottaa kuntien taloushaasteita ja näin pitää huolta peruspalvelujen järjestämisestä.

Helsingin Sanomat on selvittänyt, miten tämä tuki on jakautunut muun muassa koronatartuntojen mukaan. Sinänsä tartuntojen määrä ei ole ollut jakoperuste.

Tässä valtionosuuden jaossa Mäntsälä on saanut asukasta kohti tukea 289 euroa, yhteensä hieman vajaa kuusi miljoonaa euroa. Tartuntaa kohti tukea on tullut peräti 145 580 euroa.

Se on selvästi suurin summa Keski-Uudellamaalla. Syynä on se, että korontartuntojen määrä oli Mäntsälässä naapureihin verrattuna pienempi.

Tuolloin Mäntsälässä oli 41 tartuntaa. Lähimmäksi pääsee Pornainen ja Pukkila yli 92 000 eurolla. Selvitysajankohta oli marraskuun puolivälissä.

Asukasta kohti tukea saivat Mäntsälää enemmän kaikki Keski-Uudenmaan kunnat. Suurimman asukaskohtaisen potin sai Järvenpää (301), toiseksi eniten Kerava (296 euroa).

Pukkilan pussiin kolahti 245 euroa (kunta ei kuulu Keski-Uusimaahan).

Helsinki sai koronatukia asukasta kohden 266 euroa.

Maakunnista Uusimaa sai toiseksi vähiten tartuntoihin suhteutettua tukea Pohjanmaan jälkeen. Eniten euroja valui Satakuntaan.

Suurimman tuen tartuntaa kohti sai Varkauden kaupunki, peräti 880 000 euroa.

Euromääräisesti eniten tukea saivat pääkaupunkiseudun suuret kunnat Helsinki (194, Espoo 91 ja Vantaa 67 miljoonaa). Pienimmän euromäärän sai 770 asukkaan Luhanka, 160 940 euroa.

Mäntsälä on saanut valtion neliosaisesta kuntatalouden tukipaketista asukaskohtaista (32 euroa/asukas) tukea noin 680 000 euroa, kunnallisveron mukaan määräytyvää 1,4 miljoonaa, 0–17-vuotiaiden määrän mukaan 534 000 ja yli 65-vuotiaiden määrän mukaan 191 000 euroa.

Lisäksi yhteisöveron kunnille maksettavaa osuutta kasvatettiin 10 prosentilla, josta Mäntsälä hyötyi 928 000 euroa. Lisäpaketti toi Mäntsälään noin 3,7 miljoonaa.

Peruspalvelujen valtionosuuden muutos lisäsi Mäntsälälle maksettavaa tukea 2,96 miljoonalla. Koronan aiheuttamista verotulojen viivästymisestä johtuen Mäntsälä sai noin kahden miljoonan euron valtion osuuden.

Vastaava määrä vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksista.

Mäntsälä ei hakenut tukea – huomautus johtajille

Valtioneuvosto myönsi 19.11. 2020 kunnille harkinnanvaraista tukea 66 miljoonaa euroa. Lähialueen kunnista Järvenpää nettosi kaksi miljoonaa euroa eli 46 euroa asukasta kohti.

Hyvinkää haki kuutta miljoonaa ja Pornainen 200 000 euroa. Kummallekaan tukea ei myönnetty. Mäntsälä ei tukea hakenut.

Mäntsälässä tuen hakematta jättäminen aiheutti tiukan keskustelun kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus antoi huomautuksen valmistelusta vastaavalle virkahenkilöstölle (Kh 21.9.2020, § 172).

Kunnanhallitus totesi, että harkintaan osallistuminen olisi kuulunut sen toimivaltaan. Harkinnan tekivät kunnanjohtaja ja talousjohtaja.

Heidän harkintansa perusteena oli kunnan vuoden 2019 tilinpäätös sekä 2020 osavuosikatsaus. Lisäksi he perustelivat hakemuksen vaikutusta kunnan markkinointiin ja kilpailukykyyn.

Mäntsälän kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa, jota kunnanhallitus käsitteli 19. ja 26.10.2020 todetaan muun muassa, että vuoden 2019 tilinpäätöksessä täytyy kaksi viidestä kriisikunnan arviointimenettelyn raja-arvosta. Kunta myös nosti veroprosenttiaan.

Sdp:n ryhmä oli jättänyt harkinnanvaraisen valtionosuuden hakematta jättämisestä kirjallisen kysymyksen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palvelut