Suden kesyyntyminen aikanaan koiraksi oli mahdollista vain kylmässä ilmastossa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Koira on ainoa laji, jonka metsästäjä-keräilijät ovat aikoinaan kesyttäneet sudesta. Syitä suden kesyyntymiseen ei ole aikaisemmin pystytty kattavasti selittämään.
Uuden teorian mukaan susi kesyyntyi, koska pystyi hyödyntämään ihmisiltä ylijääneen proteiiniravinnon. Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -tiedelehdessä.
– Tutkimuksessa päädyimme siihen, että kylmässä ilmastossa ihmisen ja suden ekologinen kilpailu ruoasta puuttui talvikuukausina. Näin metsästäjä-keräilijät pitivät sutta kumppaninaan useiden sukupolvien ajan, joten kesyyntyminen koiraksi mahdollistui, sanoo tiedotteessa erikoistutkija Maria Lahtinen-Kaislaniemi Ruokavirastosta ja Helsingin yliopistosta.
Sudet kesyyntyivät koiriksi viimeisen jääkauden aikana vähintään 15 000 vuotta sitten tai jopa aikaisemmin.
Osa todisteista viittaa siihen, että kesyyntyminen tapahtui useita kertoja eri puolilla Euraasiaa.
Susien kesyyntymistä on tähän mennessä selitetty kahdella tavoin. Susista kehittyi vähemmän pelokas jätteillä elävä esikoira tai toisen teorian mukaan ne kesytettiin metsästyskumppaniksi.
– Kummassakin selityksessä on ongelmansa, sillä jääkauden aikaiset ihmiset olivat liikkuvia, eivätkä jättäneet jatkuvasti jälkeensä jätteitä samaan paikkaan. Ilman pysyvää jätepaikkaa useita sukupolvia jatkuvaa susien kanssakäymistä ihmisten kanssa on vaikeaa perustella, toteaa Lahtinen-Kaislaniemi.
Toisaalta on osoitettu, että koirista on eniten apua metsästyksessä susien luontaisen elinympäristön ulkopuolella.
Lisäksi metsästyskumppanista on eniten hyötyä vasta, kun se on jo kesyyntynyt. Niinpä koiria ei ole voitu kesyttää tarkoituksena parantaa metsästystulosta. Lisäksi on ihmetelty, miksi ihminen olisi sietänyt petoeläintä lähistöllään.
Lahtinen-Kaislaniemen mukaan on ymmärrettävää, että yksittäisiä pentuja on otettu elätiksi, koska metsästäjä-keräilijät ottavat edelleenkin jatkuvasti lemmikkejä.
– Tällöin lajit eivät kuitenkaan kesyynny kokonaan, sillä useiden sukupolvien ajan jatkuva kasvatus loppuu ihmisten omiin ruoansaantivaikeuksiin. Toisin sanoen kriisitilanteissa ihmiset priorisoivat omaa ravintoaan ohi kilpailijoidensa, hän sanoo.
Tutkimuksessa osoitettiin, että arktisilla ja subarktisilla alueilla saalistettavasta riistasta ihmisellä jää yli proteiinipitoista ravintoa.
Talven laihduttamissa eläimissä on vain vähän rasvaa ja hiilihydraattipitoisia kasvejakaan ei ollut tarjolla. Siksi ihmiset pystyivät hyödyntämään näistä vain rasvapitoisimmat osat.
Susien kyky sulattaa proteiinia on huomattavasti parempi, joten alkukoiralla ja ihmisillä ei ollut ekologista kilpailua ravinnosta eloonjäämisen kannalta kriittisten talvikuukausien aikana.