Uudenlaista metsänhoitoa – "Metsällä on muitakin kuin taloudellisia arvoja"

Valtuustoaloitteet: Mäntsälän vihreiden esittämässä aloitteessa29kunnan metsänhoitosuunnitelmaa pyritään uudistamaan

Tuuli Särkijärvi ja Mika Välitalo Mäntsälän vihreistä näkevät, että kunnan virkistysmetsillä on tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnissa. Jesse Helminen

Jesse Helminen

Avohakkuut olivat ainoa tapa hoitaa metsiä aina vuoteen 2014 asti, sillä jatkuvapeitteinen metsänhoito oli jopa lailla kielletty. Puuta piti tuottaa sotien jälkeen tehokkaasti teollisuuden tarpeisiin.

Mäntsälän vihreät ehdottaakin, että kunnan metsissä otettaisiin käyttöön jatkuvan kasvatuksen menetelmät metsänhoidossa.

Aloite hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 7.12., josta se eteni kunnanhallituksen kautta teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Nykyinen metsänhoitosuunnitelma on tehty vuosille 2015–2024 ja suunnitelman mukainen vuotuinen hakkuumäärä on noin 2500–3000m3 ja budjettitavoite 100 000 euroa.

Merkittävä osa kunnan omistamista metsistä sijaitsee asemakaavan läheisyydessä, joten avohakkuilla on valtava vaikutus alueen viihtyvyyteen.

– Viime vuoden aikana kuntalaiset ja laajasti suomalaiset ovat huomanneet, kuinka tärkeää on olla virkistyskäyttöön tarkoitettuja metsiä.

– Avohakkuu on suuri mullistus metsälle niin ilmastomuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta, kertoo Mika Välitalo Mäntsälän Vihreistä.

– Metsällä on paljon muitakin kuin taloudellisia arvoja, puoluetoveri Tuuli Särkijärvi vielä lisää.

Aloitteessa argumentoidaan sen puolesta, kuinka metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös kunnan vesistöjen tilaan. Uudistushakkuut ja metsämaaperän muokkaus aiheuttavat vesistöihin ravinne- ja kiintoainepäästöjä, jotka rehevöittävät vesistöjä.

Erityisesti turvemailla metsätalous aiheuttaa myös liettymistä aikaansaavia humuspäästöjä. Suometsien ojitus myös lisää hiilen hajoamista ja vapautumista ilmakehään.

Mäntsälä ei ole kuntana ensimmäinen, mutta ensimmäisten joukossa, joka ottaa käyttöön jatkuvan kasvatuksen menetelmän:

– Me kiinnostuttiin itse tästä vuoden 2020 aikana ja etsittiin tietoa ja huomattiin, että Tuusulassa on tehty vastaavanlainen aloite ja sieltä on sitten saatu tukea, sekä myös vihreiltä.

– Aloitetta on sitten muokattu tänne sopivaksi, kertoo Välitalo.

Aloite koskee vain kunnan metsiä, eikä aloite vaikuta yksityisiin metsiin kuten ei myöskään eduskuntaan syksyllä 2020 tuotu Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite, jolla halutaan vaikuttaa valtion omistamien metsien hoitoon.

Tarkoituksena ei ole kategorisesti kieltää avohakkuita, vaan menetelmää voitaisiin käyttää alueilla, joihin se soveltuu:

– Kunta voisi toimia tässä suunnannäyttäjänä, Välitalo huomauttaa.

Metsän jatkuva kasvatus:

Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan.

Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä.

Jatkuvapeitteiselle kasvatukselle on ominaista ajattelun ja toiminnan joustavuus tavoitteiden, tilanteen ja metsän edellytysten mukaan.

Metsänhoidon kustannukset ovat pienet, kun viljelyä ja taimikonhoitoa ei juuri tarvita, eikä hakkuutuloja tarvitse odottaa vuosikymmeniä kuten avohakkuun jälkeen.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentoi

Palvelut