Hälyttävä tulos 100 000 lapsen mittauksista: Koululaisten kestävyyskunto on heikentynyt edelleen – "Riskitekijä samalla tavalla kuin kohonnut kolesteroli"

Nykylapset eivät liiku tarpeeksi, todentavat vuosittaiset Move-mittaukset. ARKISTO / Riikka Laine

Minna Harmaala

Lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt, selviää tänään julkaistusta koululaisten Move!-mittaustuloksista.

Erityisesti 5.-luokkalaisten kestävyyskunto on laskenut tasaisesti siitä lähtien, kun valtakunnalliset mittaukset aloitettiin vuonna 2016. Mittauksiin osallistuvat vuosittain käytännössä kaikki Suomen 5.- ja 8.-luokkalaiset.

Tänä syksynä esimerkiksi viivajuoksussa 5.-luokkalaisista tytöistä 41 prosenttia juoksi korkeintaan hieman yli 3 minuuttia eli 460 metriä ja pojista 45 korkeintaan 4 minuuttia eli 580 metriä. Viivajuoksussa oppilas juoksee 20 minuutin matkaa edestakaisin määrätyssä kiihtyvässä tahdissa.

Trendi on todella huolestuttava, arvioivat Move-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi ja johtaja Tommi Vasankari UKK-instituutista.

– Se voi johtaa merkittäviin kansanterveydellisiin ja -taloudellisiin haasteisiin tulevaisuudessa. Jos toimintakyky on oikein heikko, ei välttämättä ole (aikuisena) riittävää työkykyä. Tai se voi johtaa siihen, että suuret kansantaudit kuten kakkostyypin diabetes yleistyvät, Huhtiniemi sanoo.

– Huono kestävyyskunto on riskitekijä samalla tavalla kuin kohonnut kolesteroli, pielessä oleva verenpaine tai tupakointi. Siinä mielessä se ei ole pieni juttu, että katsomme, että kestävyyskunto näissä mittauksessa vähän kyykkää, Vasankari kertoo.

Liikkuvuustulokset kuvaavat hyvin istuvan elämäntavan ja liian yksipuolisen liikkumisen haasteita .

Kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi, Move-järjestelmä

Tulevaisuuden terveydentilan lisäksi kestävyyskunnolla on merkitystä koululaisen arjessa nyt: jaksaako hän arjessa ja riittääkö energiaa vapaa-ajan viettoon vielä stressaavammankin päivän jälkeen.

Muilla fyysisen toimintakyvyn osa-alueilla suomalaislasten ja -nuorten kunto näyttää pysyneen viisi vuotta kutakuinkin samalla tasolla.

– Muilla osa-alueilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta toki niidenkin tasoa on syytä tarkastella ja pohtia, sanoo Mikko Huhtiniemi.

Esimerkiksi liikkuvuudessa on ongelmia, pojilla enemmän kuin tytöillä.

5.-luokkalaisista pojista joka kolmas ei selviydy ylävartalon luonnollista liikkuvuutta osoittavasta käsien liikkeestä. 8.-luokkalaisista pojista puolestaan ei saa alaselkäänsä suoraksi täysistunnassa.

Mikko Huhtiniemi korostaa, että liikkuvuus-osion liikkeet onnistuvat, jos lapsella on normaali anatominen liikkuvuus.

– Liikkuvuustulokset kuvaavat hyvin istuvan elämäntavan ja liian yksipuolisen liikkumisen haasteita, Huhtiniemi sanoo.

Fyysinen toimintakyky on mittausten mukaan suurella osalla suomalaiskoulujen oppilaista tasolla, joka saattaa haitata terveyttä tai toimintakykyä. Tämä on kolmiportaisen asteikon alin taso, kun ylimmällä tasolla olevien kunto edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä keskimmäisellä portaalla ylläpitää niitä.

Kuvituskuva. Janne Laakkonen/Arkisto

Asuinpaikka on yhteydessä mittaustuloksiin.

– On tasa-arvon näkökulmasta on tärkeä tarkastella, onko lapsilla ja nuorilla toimintakyvyn näkökulmasta yhtäläiset mahdollisuudet eri puolilla maata, kommentoi Mikko Huhtiniemi.

Esimerkiksi Uudellamaalla 5.-luokkalaisten tuloksissa on joitakin tuloksia alle koko maan mediaanin, mutta muuten tulokset ovat joko koko maan keskitasolla tai sen yli. 8.-luokkalaisten tulokset ovat Uudellamaalla pääosin koko maan mediaania parempia.

Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Espoon tulokset ovat lähes kautta linjan parempia kuin koko maassa keskimäärin, mutta Vantaalla ollaan joko koko maan tasolla tai vähän alle.

Syitä eroihin voi lähinnä arvailla.

– Kaupungeissa voi olla esimerkiksi paremmat harrastusmahdollisuudet. Tai maaseutumaisilla alueilla voi olla niin pitkät etäisyydet, ettei koulumatkoja pystytä kulkemaan fyysisesti aktiivisella tavalla, Huhtiniemi pohtii.

Move-järjestelmän tarkoituksena on kannustaa ja tukea oppilaita fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa.

– Painopiste pitäisi nyt siirtää mittaamisesta kehittämistoimenpiteisiin eli mitä rupeamme mittaustuloksilla tekemään. Itse ajattelen, että mittaaminen on turhaa, ellei tuloksia hyödynnetä, sanoo Mikko Huhtiniemi.

Parannuksia tarvittaisiin Huhtiniemen mukaan kaikilla tasoilla perheiden liikuntatottumusten miettimisestä koululiikunnan suunnitteluun. Tulokset myös huoltajien luvalla siirretään kouluterveydenhuoltoon.

– Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja konkreettisia, yksinkertaisiakin keinoja, joilla saadaan innostettua lapsia liikunnan pariin.

Tommi Vasankarikin näkee, että lasten kuntoon voidaan vaikuttaa monilla tasoilla. Koulumatkojen kulkeminen omin voimin on hänen mukaansa jo hyvä alku.

Move !

Kuusi mittauslajia

Move-mittauksia tehdään 5.- ja 8.-luokkalaisten koko ikäluokalla vuosittain. Syksyllä 2020 mittaustuloksia kertyi valtakunnallisessa tiedonkeruussa yhteensä noin 105 000 oppilaalta.

Movesta vastaa Valtion liikuntaneuvosto, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin.

Mittauksia tehdään kuudessa eri "lajissa" (suluissa se, mitä mitataan):

20 metrin viivajuoksu: Oppilas juoksee edestakaisin 20 metrin matkaa kiihtyvässä ääninauhan mukaisessa tahdissa. Tulos on kokonaisaika, jonka oppilas jaksaa juosta annetussa tahdissa (kestävyys ja liikkumistaidot)

Ylävartalon kohotus: Oppilas makaa selinmakuulla polvet koukistettuna ja käsivarret suorina vartalon vierellä. Tästä asennosta tehdään ääninauhan mukaisessa tasaisessa tahdissa mahdollisimman monta vatsalihasrutistusta siten, että sormet liukuvat mittaliuskan toiseen reunaan. Tulos on oikein suoritettujen rutistusten määrä (keskivartalon voima, lihaskestävyys).

Vauhditon 5-loikka: Oppilas loikkaa yhteensä viisi kertaa siten, että ponnistaa ensimmäisen ponnistuksen tasajalkaa ja tämän jälkeiset vuorojaloin. Tulos on etäisyys hyppypaikalta alastulopaikkaan (alaraajojen voima, nopeus, dynaaminen tasapaino ja liikkumistaidot).

Etunojapunnerrus: Oppilas suorittaa 60 sekunnin aikana mahdollisimman monta etunojapunnerrusta (yläraajojen voima).

Heitto-kiinniottoyhdistelmä: Oppilas heittää 20 kertaa tennispallolla seinään merkittyyn neliöön ja ottaa pallon kiinni yhden lattiapompun jälkeen. Kiinniotossa voi liikkua heittoviivan etupuolelle. Tulos on onnistuneiden suoritusten lukumäärä (käsittelytaidot, havaintomotorisia taidot ja ylävartalon voima).

Liikkuvuus: Kehon liikkuvuutta arvioidaan kolmella eri asennolla, jotka mittaavat lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuutta, alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuutta sekä yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuutta. Liikkeet ovat kyykistys, alaselän suoristus täysistunnassa ja olkapäiden liikkuvuus (kehon normaali anatominen liikkuvuus).

Lähde: Move!

Tutkimus

Lihavuus heikentää Move-tuloksia

Tuoreen Move-mittauksia hyödyntäneen tutkimuksen mukaan heikkoon toimintakykyyn on yhteydessä lihavuus.

– Rasvakudosta tarvitaan kehon normaaliin toimintaan, mutta ylipaino rajoittaa fyysistä toimintakykyä. Fysiikan lait havainnollistuvat tässä ilmiössä. Esimerkiksi 20 metrin viivajuoksu, punnerrus ja 5-loikka ovat raskaampia tehtäviä nuorelle, jolla on kannettavana 10 kilon lisäpainoreppu, selventää tiedotteessa tohtorikoulutettava Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnasta ja Likesiltä.

Tutkimuksessa seurattiin heikoimmin Move-mittauksissa suoriutuneiden oppilaiden fyysistä kehitystä, eivätkä tulokset olleet rohkaisevia. Tutkimuksen mukaan heikko fyysinen kunto on jo 13–15-vuotiailla nuorilla varsin pysyvä ominaisuus, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä.

– Murrosikä on tärkeää aikaa fyysisen kunnon kehittymisessä. Riittävän hyvä fyysinen kunto on nuorille tärkeä, sillä se mahdollistaa arjen toimet uupumatta sekä lisää mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja nauttia niistä, kertoo Laura Joensuu tiedotteessa.

Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui yhdeksästä koulusta 971 nuorta, joiden iän keskiarvo alkumittauksissa oli noin 13 vuotta. Tutkittavat osallistuivat Move-mittauksiin, joista tähän tutkimukseen sisällytettiin 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka ja etunojapunnerrus. Lisäksi osallistujilta mitattiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella, murrosiän vaihe arvioitiin kyselyllä ja osallistujat pitivät vyötäröllään aktiivisuusmittaria seitsemän vuorokauden ajan.

Kommentoi

Palvelut